Ville Ponkilainen on vuoden nuori kliininen tutkija – koronapandemia herätti kiinnostuksen tutkia koronan vaikutuksia muihin sairauksiin ja vammoihin

Tuore palkinto tuli kirurgialla työskentelevälle Ville Ponkilaiselle erittäin suurena kunnianosoituksena. ”Olen erittäin otettu tästä tunnustuksesta, jota en osannut ennalta odottaa. Tämä merkitsee minulle sitä, että tutkimustyöni on saanut näkyvyyttä. On hienoa, että pääasiassa vapaa-ajalla toteutettu tutkimustyö saa arvostusta”, hän kommentoi.

NLY:n, Duodecimin ja Finska Läkareskällskapetin muodostama palkintolautakunta myöntää vuosittain palkinnon ansioituneelle tutkijalle, joka on yhdistänyt tutkimuksen tekemisen työelämän ja muun elämän kanssa sekä esimerkillään tuonut kliinisen tutkimustyön merkitystä esille. Palkinnon rahoittaa Lääketeollisuuden tutkimussäätiö. 

Palkintolautakunnan jäsen, Riku Metsälä NLY:stä kuvaili perusteita Ponkilaisen palkitsemiselle seuraavasti:
”Ville Ponkilainen on ehtinyt jo 29 vuoden iästään ja vain muutaman vuoden kliinisestä kokemuksestaan huolimatta edetä tutkijana huomattavasti. Hän on osallistunut 69 julkaisun kirjoittamiseen kliinistä uraansa samalla tehden. Tieteellisen julkaisujen lisäksi Ville on osallistunut tutkimuksen edistämiseen julkaisemalla avoimessa lähteessä suomenkieliset ohjeet R-ohjelmointikielen käytöstä tutkimuksen tukena.”

Koronapandemia herätteli uuteen tutkimusalueeseen

Ponkilainen työskentelee Keski-Suomen keskussairaalassa ortopediaan ja traumatologiaan erikoistuvana lääkärinä. Hän on suorittanut lääketieteen opintonsa Tampereen yliopistossa, josta hän valmistui lääketieteen lisensiaatiksi 2019 ja väitteli tohtoriksi 2020, ja nimitettiin kliinisen epidemiologian dosentiksi vuoden 2022 toukokuussa. 

Väitöskirjan tekeminen ei ollut Ponkilaiselle itsestään selvää. Tutkimustyö kuitenkin tempaisi mukaansa innostavan ohjaajan myötä. Tämän jälkeen hän päätyi mukaan muihin tutkimuksiin, joissa tutustui syvemmin tilastotieteeseen ja R-ohjelmointikieleen. ”Huomasin, että ortopedisessa tutkimuksessa on iso tarve kliinikoille, jotka osaavat tehdä myös analyysejä”, hän kertoo.

Ponkilaisen tutkimusprojektit painottuivat ensin kirurgisiin alueisiin ja väitöskirjakin käsitteli jalkateräkirurgiaa. Koronapandemian aikana hän alkoi kiinnostua koronaviruksen vaikutuksista erilaisten sairauksien ja vammojen yleistymiseen. 
”Pandemian iskiessä kaikki elektiivinen leikkaustoiminta lopetettiin työpaikallani. Heräsi ajatus siitä, miten koronarajoitukset ja terveydenhuollon alasajo vaikuttavat muihin sairauksien ja vammojen ilmaantuvuuksiin”, Ponkilainen sanoo.

Siitä alkoi Ponkilaisen tutkimusryhmän käynnissä oleva projekti, jossa kartoitetaan koronarajoitusten vaikutuksia yleisimpiin vammoihin, päivystysleikkauksiin, leikkausjonoihin ja jopa sukupuolitautien leviämiseen. 

Lääketieteen tutkimus Suomessa uhattuna uusien säännösten myötä

Lääketieteen tutkimusympäristö Suomessa on ottanut Ponkilaisen mukaan viime vuosina takapakkia. Lupaprosessit ovat hankaloituneet ja tutkimusluvat kallistuneet, mikä ei edistä kliinisen tutkimuksen kasvua tai kehitystä Suomessa. 
”Tutkimuksistani 90 % on aloitettu ennen toisiolain voimaan astumista, jolloin lupaprosessit olivat suoraviivaisia ja tutkimusluvat käytännössä ilmaisia. Tällä hetkellä tutkimusluvan saaminen rekisteritutkimuksiin on kestänyt parhaillaan yli kaksi vuotta, kun prosessi kesti aiemmin muutamia kuukausia”, hän harmittelee. 

”Korkeiden hintojen ja raskaan lupaprosessin vuoksi rekisteritutkimuksen tekeminen on muuttunut mukavasta tuskalliseksi, minkä vuoksi monta hyvää projektia jää tekemättä”, hän painottaa.

Ponkilainen ehdottaakin, että Suomen tutkimusympäristöä tulisi kehittää nykyisestään mm. sillä, että toisiolakia tulkitaan tutkijaystävällisemmin ja tutkijalähtöisten tutkimusten hintoja lasketaan. 

Tulevaisuudessa Ponkilainen aikoo tutkimustyössään keskittyä näyttöön perustuvien ortopedisten leikkausten ja niiden jälkeisen kuntoutuksen kehittämiseen. 
”Viimeisimpinä projekteina olen keskittynyt systemaattisiin katsauksiin, sekä satunnaistettuihin kontrolloituihin tutkimuksiin traumatologisten leikkausten jälkeiseen kuntoutukseen liittyen. Samalla odotan, että FinDatan lupaprosessi muuttuu sujuvammaksi, jotta voin aloittaa taas uusia rekisteritutkimuksia”, hän sanoo.