Tuhti paketti rokotteiden tuotekehitysputkista - luottavaisena tähän vuoteen

Suomen terveydenhuollon kokonaiskustannukset ovat 22 miljardia euroa, josta rokotusohjelman osuus on vain 0,14 %. EU:n jäsenvaltioista 77 % käyttää alle 0,5 prosenttia terveydenhuoltobudjetistaan rokotusohjelmaan.  Niin meillä Suomessa kuin EU:n jäsenvaltioissa ylipäätään, rokoteohjelmiin investoidaan varsin vähän, eikä rahoitusta ole juurikaan vahvistettu missään viimeisen viiden vuoden aikana. Siitäkin huolimatta, että rokotteiden todetaan olevan kustannustehokkain tapa ennalta ehkäistä sairauksia. Kattavalla, rutiininomaisella rokotusohjelmalla voitaisiin ehkäistä n. 20 tartuntatautia ja niihin liittyviä syöpiä kaikissa elämänvaiheissa.

Uusia rokotteita kehitetään koko ajan, mutta hyöty jää saamatta, kun käyttöönotto on hidasta 

Vaccines Europe on joulukuussa 2022 julkaissut katsauksen 15 jäsenyrityksensä rokotteiden tuotekehityksestä. Katsaus avaa huikean näkymän 100 uuden rokotekandidaatin kehitysvaiheeseen. Näistä 92 on ennaltaehkäiseviä rokotteita ja 8 terapeuttisia, joilla hoidetaan sairauksia. 

Lähes puolet kehitteillä olevista rokotteista kohdistuu infektioihin, joihin ei ole vielä olemassa rokotteita. Tavoitteena on vastata rokotteilla nykyisiin ja tuleviin terveysuhkiin, kuten erilaisten infektioiden aiheuttamiin tautitaakkoihin, antibioottiresistenssiin sekä erityisesti väestön ikääntymiseen.

          

Rokottamisella saavutettavissa oleva terveys, hyvinvointi, parempi tuottavuus ja toimintakyky jäävät saamatta, kun rokotteet ennaltaehkäisyn työkaluna eivät ole täysimääräisesti käytössä.

Katsauksessa kiinnitetään huomiota myös siihen, että EU:n alueella rokotteet hyväksytään kansallisiin rokoteohjelmiin hyvinkin eritahtisesti. Uusien rokotteiden käyttöönotto kestää jopa yli kuusi vuotta kolmanneksessa EU:n jäsenvaltioista. Valitettavasti Suomi lukeutuu tähän joukkoon, sillä uudet rokotteet tulevat meillä laajamittaiseen käyttöön hitaasti.

Meillä Suomessa olisi kuitenkin keinoja mahdollistaa uusien rokotteiden nopeampi käyttöönotto esimerkiksi turvaamalla viranomaisille rokotteiden arviointiin riittävät resurssit. Tällä hetkellä viiveistä aiheutuu turhia kustannuksia, kun uusien rokotteiden terveys- ja tuottavuushyödyt saadaan yhteiskunnan käyttöön hitaasti.

Kansallisen lasten rokotusohjelman rinnalla kehitettävä aikuisten rokotusohjelmaa

Lasten rokotusohjelmat ja -aikataulut ovat vakiintuneet kaikkialla Euroopassa, myös ja etenkin Suomessa, mutta aikuisten rokotusten osalta näin ei ole. Aikuisten rokotussuojasta huolehtiminen on pääsääntöisesti yksilön omalla vastuulla ja omalla kustannuksella. COVID-19-pandemia onkin osoittanut, kuinka tuhoisat vaikutukset tartuntataudilla voi olla aikuisväestölle. Myös sosioekonomisen taustan mukaiset terveyserot ja eriarvoisuus korostuvat.

Suomi tarvitsee kansallisen rokotusohjelman strategian. Rokotteet ovat sijoitus koko väestön terveyteen, työ- ja toimintakykyyn sekä keino parantaa terveydenhuollon kantokykyä. Siksi meidän tulee olla valmiita priorisoimaan ja toteuttamaan ihmisen elinkaaren mittaisia kattavia rokotusohjelmia tehokkaasti. Tähän päästään tunnistamalla rokotteiden arvo yhteiskunnalle, toisin sanoen arvioimalla ja huomioimalla rokotteiden hyödyt laajasti.

Tutustu tarkemmin Vaccine Europen katsaukseen täällä.