Miten lääkkeiden saatavuus varmistetaan niin kriisissä kuin normaaliaikanakin

Koko poikkeusajan lääkealan toimijat ovat tehneet tiivistä yhteistyötä varmistaakseen katkeamattoman lääkejakelun ja lääkkeiden saatavuuden niitä tarvitseville. Suomessa tässä työssä on onnistuttu varsin hyvin, ja suomalaiset saavat tarvitsemansa lääkkeet ja heidän hoitonsa jatkuu katkeamattomana.

Lääkkeiden saatavuuteen liittyy kuitenkin paljon haasteita niin kriisin aikana kuin normaalitilanteessakin. Lääkealan saatavuusfoorumi 2022 pureutuikin tähän aiheeseen tarkemmin etsien keinoja lääkkeiden saatavuuden varmistamiseksi ja parantamiseksi. Tilaisuuden tallenne löytyy täältä. 

Tilaisuuden avasi sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen, joka totesi Suomen pärjänneen pandemiakriisin yli kansainvälisestikin vertaillen lääkehuollon osalta mallikkaasti. 

Yhteistyö avainsana lääkkeiden saatavuuden kehittämisessä 

Läpi tilaisuuden puheenvuorojen yhteiseksi teemaksi lääkkeiden saatavuuden varmistamiseksi nyt ja tulevaisuudessa nousi yhteistyön merkitys. Niin kansallisesti kuin globaalisti lääkkeiden saatavuuden varmistaminen on monisyinen kysymys, eikä helppoja vastauksia ole. Saatavuuteen vaikuttavat osaltaan kaikki lääkkeiden jakeluketjun toimijat lääkkeitä valmistavista lääkeyrityksistä ja niitä jakelevista tukkukaupoista apteekkeihin, sairaaloihin ja alan viranomaisiin. 

Yhteinen näkemys tilaisuudessa oli, että saumaton ja samaan tavoitteeseen pyrkivä eri toimijoiden tiivis yhteistyö on osoittautunut yhdeksi valttikortiksemme kriisiajan lääkehuollon toimivuuden varmistamisessa. Lisäksi Suomen pieni koko ja sen tuoma ketteryys, pragmatismi, jo valmiit hyvät suhteet alan arvoketjun toimijoiden kesken sekä keskinäinen luottamus nähtiin arvokkaiksi tekijöiksi kriisin tuomien ongelmien ratkomisessa. 

Kriisiin varautuminen luodaan hyvän normaalitilanteen päälle

Toinen yhteinen viesti korona-ajan opeista oli, että kriisiin varautuminen voidaan rakentaa vain hyvän normaalitilanteen päälle. Muutokset ja nopeaa reagointia vaativat tilanteet ovat aina haaste. Niistä selviytymiseksi välttämätön ennakointi ja ripeä tilannekuvan luominen ovat mahdollista vain, jos normaaliaikana olemme pystyneet luomaan toimintamekanismit ja -ympäristön, jonka päälle kriisivalmius voidaan rakentaa ja ongelmien kulminoitumista vähentää. 

Koronapandemia nosti Suomen huoltovarmuuden, eikä pelkästään lääkehuollon vaan yleisen varautumisen näkökulmasta, koko kansan kiinnostuksen kohteeksi. Paneelikeskustelussamme todettiin, että pandemian aikanakin olemme Suomessa pystyneet kehittämään huoltovarmuustoiminnan prosesseja niin, että valveutuneisuus, varautuminen, kyvykkyydet ja kyky ennakoida ovat hyvällä tolalla kaikkien eri toimijoiden osalta. Meidän on jatkossakin syytä olla monipuolisesti varautuneita erilaisiin tulevaisuuden haasteisiin. 

Lainsäädäntö ja prosessit tukemaan saatavuutta ja huoltovarmuutta

Velvoitevarastointi ja sitä ohjaava laki nostettiin keskusteluun ja kriittiseksi tekijäksi kriisiajasta selviytymisen tukena. Samalla puheenvuoroissa nostettiin esiin lain päivittämisen tärkeys, jotta se vastaisi paremmin tämän päivän tarpeita ja tukisi myös kriisitilanteissa nopeaa tilannekuvan luomista ja reagointikykyä. 

Panelistit, alustajat ja kommenttipuheenvuorojen esittäjät nostivat esiin velvoitevarastoinnin ja lääkkeiden käyttöönottoon liittyvien prosessien ja lakien kehittämistyön kriittisyyden myös siksi, että ne ovat osatekijöitä, joilla varmistetaan lääkeyritysten halukkuus jatkossakin toimia Suomen markkinoilla ja varmistaa tuotteidensa jatkuva saatavuus. 

Keskustelussa ja kommenteissa lain ja prosessien kehittämisen keskiöön nostettiin lääkkeiden varastointiaikojen kohtuullistaminen, varastoitavien lääkkeiden ajan- ja tarpeenmukaisuuden varmistaminen sekä varastointivelvoitteiden ja sairaaloiden hankintaprosessien kehittäminen niin, että hankintakausien saumakohdissa vastuiden siirtyminen lääkkeen vanhalta toimittajalta uudelle järkevöityy ja pystytään estämään lääkehävikkiä. 

Ympäristökysymysten parempi huomioiminen on tulevaisuuden suunta myös sairaaloiden lääkehankinnoissa. Keskustelussa peräänkuulutettiin pidemmän aikavälin lääkehankintojen ympäristöstrategia, jossa tunnistetaan ja asetetaan yhteiset ympäristöhaittoja vähentävät tavoitteet.

Lääkkeiden saatavuus on yhdenvertaisuuskysymys

Onnistuminen lääkkeiden saatavuuden turvaamisessa mitataan lopulta siinä, saako potilas tarvitsemaansa hoitoa oikeaan aikaan. Tilaisuudessamme keskusteltiin haastavampia sairauksia kuten syöpää ja harvinaissairauksia sairastavien potilaiden alueellisesta yhdenvertaisuudesta Suomessa ja kansainvälisesti. 

Alueuudistuksessa ei ole vielä otettu kantaa tutkimuksen rahoitukseen uusilla hyvinvointialueilla, ja keskustelussa nostettiin esiin huoli asian kuntoon saattamisesta. Lisäksi todettiin, että merkittäviä panostuksia infrastruktuuriin tarvitaan nyt, jotta tutkimuksen ja kehittyvien hoitojen kautta suomalaiset potilaat saavat korkeatasoista hoitoa myös vuosien päästä.  

Kaksikanavarahoituksen arkiset potilaiden lääkehoidon sujuvuutta haittaavat tilanteet puhuttivat myös. Kattavalla lääkekorvausjärjestelmällä todettiin olevan merkittävä rooli yhdenvertaisen hoidon turvaamisessa potilaille, ja ehdollinen korvattavuus on tuonut mahdollisuuden sisällyttää monia uusia lääkkeitä mm. syöpäsairauksiin korvausjärjestelmän piiriin. Samalla yksilöllisen lääketieteen kehittyessä peräänkuulutettiin nykyistä joustavampia mahdollisuuksia potilaan yksilöllisen tilanteen huomioimiseen. 

Lääkkeiden saatavuuden varmistaminen vaatii globaalia yhteistyötä

Nyt näkemämme ja kokemamme pandemiakriisiaika ei ole ollut vain terveydenhuollon kriisi. Poikkeusajan vaikutukset ulottuvat horisontaalisesti hyvin monelle alueelle yhteiskunnassamme.

Pandemia on osoittanut, ettei lääkehuollon toimivuus Suomessa ole pelkästään sosiaali- ja terveysministeriön, valtioneuvoston tai työ- ja elinkeinoministeriön asia. Esimerkiksi vääränlainen kauppapolitiikka, joka haittaisi vapaakauppaa, vaikuttaisi hyvin pian myös lääkkeiden raaka-aineiden ja lääkevalmisteiden saatavuuteen Suomessa. Ulkoministeriön ja elinkeinopolitiikan näkökulmat ovatkin lääkkeiden huoltovarmuuden näkökulmasta keskeisiä. 

Puheenvuoroissa keskusteltiin myös siitä, miten äärimmäisen tärkeää on, että pieni Suomi on vahvasti mukana niissä tärkeissä EU-tason hankkeissa ja työryhmissä, joissa Euroopan tasoisesta lääkehuollosta, lääkkeiden saatavuudesta sekä EU:n roolista suhteessa muihin lääkehuollon keskeisiin EU:n ulkopuolisiin kauppakumppaneihin päätetään.

Puheenvuoroissa todettiin, että lääkkeiden ja lääkeaineiden valmistuksen siirryttyä suurelta osin EU:n ulkopuolisiin maihin, joissa tuotannon häiriöihin voivat vaikuttaa monet globaalit Suomen ulottumattomissa olevat tekijät, emme pärjää enää edes EU:na, vaikka teollisuuspolitiikassa panostaisimmekin lääketuotannon kasvattamiseen EU:n sisällä. 

Kommenttipuheenvuoroissa muistutettiin, että Euroopan komissio valmistelee parhaillaan ehdotuksia siitä, miten lainsäädäntöä tulisi kehittää lääkkeiden saatavuuden varmistamiseksi. Valmistelutyössä Suomen tulee olla mukana. Tiedonkulun parantaminen, jatkuvuuden hallintaan liittyvät tarkoituksenmukaiset mekanismit kriittisille lääkkeille sekä tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan hyvät edellytykset Euroopassa ovat keinoja varmistaa, että potilaiden tarvitsemia lääkkeitä on jatkossakin hyvin saatavilla. 

Näidenkin keinojen valmistelussa tulee korostaa vuoropuhelun merkitystä kaikkien osapuolten, niin viranomaisten kuin yksityisten toimijoiden välillä, jotta löydetään aidosti toimivat keinot potilaiden hyvän hoidon varmistamiseksi.