Lääketeollisuuden ratkaisuja tulevaisuuden haasteisiin

Yhteiskunnallisen päätöksenteon ei tule kohdentua vain lyhyen aikajänteen näkökulmaan, vaan Suomen tulee huolehtia siitä, että tämän päivän investoinnit ja panostukset ovat kestäviä myös tuleville sukupolvillemme. Lyhytnäköisestä kuluajattelusta on siirryttävä pitkäjänteisempään päätöksentekoon. Päätöksiä tulee tehdä yli hallintorajojen sekä vuosibudjettien ja eduskuntakausien. Päätöksenteossa resurssit tulee kohdentaa sinne, missä niillä saadaan eniten vaikuttavuutta.

Terveysalalle on saatava uusi kunnianhimoinen kasvustrategia, ”tutkimuksesta tuotantoon”, joka keskittyy toimeenpanoon. Sillä tulee olla eri organisaatiorajat ylittävä uusi johtamismalli, jossa ohjelmajohtaja vastaa resursseista ja tavoitteista yli hallinnon rajojen.

Ikääntyvän ja vauhdilla velkaantuneen Suomen on kaikilla päätöksillään ja toimenpiteillään panostettava siihen, että Suomessa riittää sekä osaavia työntekijöitä että yrityksiä, jotka tuovat työpaikkoja ja sitä kautta myös verotuloja sekä investointeja maahamme.

Terveysala, sisältäen lääketeollisuuden, on ala, joka voi tarjota yhä useammalle osaajalle töitä ja tuoda Suomeen merkittäviä kansainvälisiä investointeja sekä lisää vientituloja. Toimiala tuo yhteiskunnan kaipaamia korkean tuottavuuden ja arvonlisän työpaikkoja. Pelkästään lääketeollisuuden investoinnit ovat kasvaneet parin viimeisen vuoden aikana yli 100 miljoonasta eurosta yli 350 miljoonaan euroon. Suomella on kaikki edellytykset kasvattaa näitä investointeja merkittävästi, mutta se edellyttää viipymättä pikaista lainsäädännön uudistamista ja toimintaedellytysten varmistamista hyvinvointialueilla alkavalla hallituskaudella.

Lakien tulee olla tutkimustyön mahdollistavia, ei vaikeuttavia. Sote-tiedon toisiolakia on uudistettava tutkimustyön paremmin mahdollistavaksi. Terveysala voi olla keskeinen mahdollisuus olla nostamassa TKI-tavoite 4 prosenttiin. Pelkästään lääketeollisuuden investoinnit TKI:hin ovat Euroopassa yli 40 miljardia euroa vuodessa ja ala on maailman tutkimusvaltaisin ala.

Rokotteilla ja lääkehoidoilla on voitu tutkitusti saavuttaa hyvinvointia sekä työ- ja toimintakykyä. Siksi lääkehoitojen ja rokotteiden rahoitusta tulee vahvistaa.

Kestävän talouden ehtona ovat hyvinvoivat, työ- ja toimintakykyiset ihmiset. Siksi ihmisten terveyteen - sosiaali- ja terveyspalveluihin - tulee panostaa. Mitä pidempään pidämme ihmiset terveinä ja työkykyisinä työmarkkinoilla tai elinvoimaisina eläkeläisinä, sitä paremmin myös julkinen talous voi.

Yhteiskuntamme ikääntyy, ja sosiaali- ja terveyspalveluiden tarve kasvaa. Siksi julkisen talouden tasapainottamiseksi tulee panostaa juuri niihin palveluihin, hoitoihin ja keinoihin, joilla voidaan hillitä sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaiskustannusten kasvua ja tuottaa mahdollisimman paljon terveyttä ja hyvinvointia. Mitä enemmän saavutamme terveyttä, sitä enemmän tuotamme työvuosia ja sitä vähemmän aiheutuu sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kysyntää.

Lääkkeet ovat merkittävä osa vaikuttavaa terveydenhuoltoa. Mikään terveydenhuollon osa ei toimi ilman lääkkeitä. Niiden merkitys koko modernille terveydenhuollolle on kiistaton. Terveydenhuollon kokonaismenoista lääkekustannukset ovat olleet jo pitkään noin 15 % huolimatta siitä, että lääkehoitojen kehittyessä niillä on osaltaan parannettu merkittävästi väestön terveyttä ja toiminta- ja työkykyä. Vastaavasti väestön elinajanodote on samalla aikavälillä parantunut, sairastavuusindeksi on laskenut ja menetämme yhä vähemmän elinvuosia.

Sairauksien tehokas ennaltaehkäisy ja hoito ovat myös keskeisiä keinoja hallita hyvinvointialueiden kokonaiskustannuksia vähentämällä sairauksien pahentumisesta aiheutuvaa terveyspalveluiden tarvetta ja helpottamalla täten sote-alan huutavaa henkilöstöpulaa. Sairauksien ennaltaehkäisyssä rokotteet ovat yksi keskeisimmistä ja kustannustehokkaimmista keinoista. Samalla ne ovat tehokas keino vähentää palveluntarvetta.

Henkilöstötarvetta voidaan keventää, jos suomalaiset saavat uudet lääkeinnovaatiot nopeasti. Tämä edellyttää riittävää rahoitusta rokotteisiin ja lääkehoitoihin, mutta myös vanhentuneen lääkelainsäädännön uudistamista. Lääkeasioiden uudistustyötä on tärkeää viedä määrätietoisesti toimeenpanovaiheeseen, ja sen osana mm. uusien lääkkeiden arviointijärjestelmää tulee uudistaa ihmislähtöisesti, avo- ja sairaalalääkkeiden arviointijärjestelmät yhdistäen. Selvitysten ajasta on päästävä toimeenpanovaiheeseen.

Kansallista rokotusohjelmaa tulee kehittää systemaattisesti kattamaan koko ihmisen elinkaari. Aikuisten ja ikäihmisten rokottamiseen tulee panostaa nykyistä enemmän.

Epävakaassa maailmantilanteessa suomalaisen yhteiskunnan on huolehdittava yhteiskunnan toimintakyvystä yhä yllättävämpien kriisien aikana. Puolustusmenojen lisäksi on tärkeää satsata ihmisten arkiturvallisuuteen, kuten kaikkein tärkeimpien lähipalveluiden saavutettavuuteen ja kaikkein kriittisimpien tuotteiden, kuten lääkkeiden, saatavuuteen. Lääkkeiden saatavuustilanne on heikentynyt useista eri syistä, joista yksi on jatkuvasti tehdyt lääkesäästöt.

Lääkkeet ja rokotteet on tunnistettava kriittisiksi tuotteiksi ihmisten elämän ja hyvinvoinnin kannalta. Huoltovarmuuden kannalta kriittistä on uudistaa velvoitevarastointilaki ja huomioida päätösten vaikutukset lääkkeiden saatavuuteen.

Näistä aiheista lisää:
Sote-digi korjaussarja - kohti vaikuttavampaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa
Rokotteet investointina yhteiskuntaan -raportista
Lääkkeen arvo -raportista
Terveysalan jalanjälkiraportti (2021)
Kestävää kasvua Life Science -alalta