28.10.2019 | Emma Hannonen, erityisasiantuntija
Hyvinvointitalous Suomen prioriteettina
EU:n jäsenmaat hyväksyivät 24.10. kaikkien maiden yhteisen kannan hyvinvointitalouteen.
EU:n jäsenmaat hyväksyivät 24.10. kaikkien maiden yhteisen kannan hyvinvointitalouteen. Se hyväksyttiin terveys- ja sosiaaliministerineuvoston (EPSCO) päätelmissä.
Hyvinvointitalous on ollut yksi Suomen EU-puheenjohtajakauden prioriteeteista. Käsitteellä kuvataan sitä, että ihmisten hyvinvointiin panostamalla myös talouskasvua rakennetaan kestävälle pohjalle.
Hyvinvointitaloudessa on kyse ihmisten terveyteen investoimisesta. On hienoa, että Suomi painottaa terveyttä investointina, ei kulueränä. Päätelmissä muistutetaan hyvin siitä, että ”terveyspalvelujen saatavuus kaikille, pitkäaikaishoito, terveyden edistäminen ja sairauksien ennaltaehkäisy ovat keskeisiä hyvinvointia edistäviä tekijöitä”.
Datan merkitys nousee päätelmissä vahvasti esille. EU-jäsenmaita ja Euroopan komissiota kehotetaan edelleen kehittämään ihmisten hyvinvoinnin mittaamista ja seuraamista. Myös komission tuleva puheenjohtaja Ursula von der Leyen on nostanut julkisuudessa esiin, että eurooppalaisilla tutkijoilla pitäisi olla tulevaisuudessa pääsy Euroopan laajuisiin tietoihin syövistä ja dementiasta.
Lääketeollisuuden Euroopan kattojärjestö EFPIA on päätelmien yhteydessä esittänyt toiveensa EU-instituutioille siitä, että terveydenhuollon järjestelmillä saataisiin kerättyä standardoitua terveysdataa terveydenhuollon hoitotuloksista. Komissiossa Smart Health -aloite vie keskustelua datan käytöstä eteenpäin.
EPSCO-neuvoston päätelmissä keskustellaan myös puutteista joidenkin lääkinnällisten laitteiden ja lääkkeiden saatavuudessa ja korkeista hinnoista. Päätelmien mukaan on ”tärkeää parantaa lääkkeiden saatavuutta ja kustannustehokkuutta, potilasturvallisuutta ja hoidon jatkuvuutta”. Lisäksi todetaan, että ”on jatkettava politiikkakeskustelua kohtuuhintaisuudesta ja toimitusvarmuudesta”.
Päätelmät ovat lääketeollisuuden näkökulmasta tasapainoiset ja rakentavat. Suomi on EU-puheenjohtajakaudellaan pyrkinyt miettimään vastauksia tulevaisuuden haasteisiin. Päätelmien pureutuminen terveysdataan sekä syyskuussa Helsingissä käyty keskustelu sen käytöstä lääkkeiden käyttöönoton yhteydessä nostavat Suomea esiin ratkaisujen etsijänä.
Päätelmistä käyty EPSCO-ministerineuvoston keskustelu on julkinen ja siitä löytyy tallenne. Puheenvuoron käyttivät Suomi, komissio, Bulgaria, Espanja, Viro ja Unkari.
Lisätietoa hyvinvointitaloudesta ja neuvoston päätelmistä:
https://stm.fi/eupj2019-/hyvinvointitalous
https://www.consilium.europa.eu/en/infographics/economy-wellbeing/
EFPIAn kannanotto:
https://efpia.eu/news-events/the-efpia-view/statements-press-releases/the-economy-of-well-being/
Ulla Närhen kirjoitus syyskuussa terveyspalveluista. Kirjoituksessa sivutaan mm. RWE:tä:
https://eu2019.fi/artikkeli/-/asset_publisher/toimivat-terveyspalvelut-tukevat-eurooppalaisten-hyvinvointia
Neuvoston kokous:
https://video.consilium.europa.eu/en/webcast/2c4bc5cd-14b3-4f89-ac83-10aa64992b00