Hintakilpailu laskee lääkkeiden tukkuhintoja

Yhteiskunnan korvaamien lääkkeiden tukkuhinnat jatkavat laskuaan, kun taas kuluttajahintaindeksi osoitti hintojen nousseen prosentin verran.

Vuonna 2019 lääkkeiden tukkuhinnat laskivat 4,2 prosenttia vuonna 2019 ja reseptilääkkeiden hinnat 5,2 prosenttia. Korvausjärjestelmään kuuluvien lääkkeiden hinnat laskivat 5,7 prosenttia. Itsehoitoon tarkoitettujen ja korvausjärjestelmään kuulumattomien lääkkeiden hinnat nousivat hieman.

Reseptilääkkeistä erityisesti alempaan erityiskorvaukseen oikeutettujen lääkkeiden hinnat laskivat (9,9 %). Alempaan erityiskorvausluokkaan kuuluvista lääkkeistä Kela korvaa potilaalle 65 prosenttia lääkkeen hinnasta. Tällaisia lääkkeitä ovat usein esimerkiksi kolesteroli- ja verenpainelääkkeet.

Ylemmän erityiskorvausluokan lääkkeiden hinnat laskivat 3,3 prosenttia. Ylempään erityiskorvausluokkaan kuuluvista lääkkeistä Kela korvaa 4,5 euron omavastuuta lukuun ottamatta potilaan lääkekulut kokonaan. Tähän ryhmään kuuluvat esimerkiksi tyypin I diabetes- ja syöpälääkkeet.

Viitehintajärjestelmä laski lääkkeiden hintoja lähes 9 prosenttia

Jo yli kymmenen vuotta sitten käyttöönotettu viitehintajärjestelmä lisää lääkkeiden hintakilpailua. Viitehintajärjestelmään kuuluvien lääkkeiden hinnat laskivat 8,7 prosenttia. 

Hintojen lasku näkyy sekä alkuperäisillä että rinnakkaislääkkeillä. Viitehintajärjestelmään kuuluvista lääkkeistä potilaalle korvaus maksetaan korkeintaan viitehinnan mukaan.
 
Hintakilpailu luo säästöä yhteiskunnalle, kun apteekki vaihtaa lääkkeen tarvittaessa halvempaan samaa lääkeainetta sisältävään lääkkeeseen.

Näin tukkuhintaindeksi on laskettu

Tilastokeskus laatii tukkuhintaindeksin vuosittain Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta. Indeksissä ovat mukana kaikki apteekissa myytävät lääkkeet, jotka ovat olleet vähintään kaksi vuotta markkinoilla. Aineisto koostuu yli 6000 lääkepakkauksen hintatiedoista.

Sanastoa

Alkuperäisvalmiste: alkuperäinen, patentilla suojattu valmiste.

Rinnakkaisvalmiste: patentin päätyttyä alkuperäislääkkeelle voi tulla samaa vaikuttavaa ainetta sisältävä riittävän samankaltainen valmiste, joka käynnistää lääkeaineen hintakilpailun.

Lääkekorvausjärjestelmä: lääkärin määräämästä reseptilääkkeestä saa Kela-korvauksen, jos valmiste kuuluu lääkekorvausjärjestelmään. Lääkeyritys hakee valmisteelle hintaa ja korvattavuutta Lääkkeiden hintalautakunnalta. Korvauksia maksetaan vasta 50 euron alkuomavastuun jälkeen.

• Peruskorvattavista lääkkeistä saa 40 % korvauksen lääkkeen hinnasta tai viitehinnasta
• Alemman erityiskorvausluokan lääkkeistä saa 65 % korvauksen lääkkeen hinnasta tai viitehinnasta
• Ylemmän erityiskorvausluokan lääkkeistä saa 100 % korvauksen lääkkeen hinnasta tai viitehinnasta, mutta potilas maksaa myös 4,50 euron lääkekohtaisen omavastuun
• Lääkekatto: vuotuinen raja lääkemenoille, jonka ylityttyä potilas maksaa 2,50 euron lääkekohtaisen omavastuun

Viitehintajärjestelmä: kun patentti päättyy, useampi yritys voi myydä samaa lääkeainetta. Saman lääkeaineen valmisteet (sama lääkeaine, vahvuus, muoto ja pakkauskoko) muodostavat viitehintaryhmän. Ryhmän halvimman valmisteen hintaan lisätään 0,50 euron hintaputki ja siitä syntyy viitehinta. Potilas maksaa itse viitehinnan ja todellisen hinnan erotuksen, jos hän valitsee viitehintaa kalliimman valmisteen. Tämä kannustaa yrityksiä hintakilpailuun ja osaltaan vie viitehintajärjestelmään kuuluvien lääkkeiden hintoja alaspäin.

Tutustu hintatilastoihin.