24.03.2022
Terveyden ja talouden vahva yhteys huomioitava kehysriihessä – Talous kulkee käsi kädessä terveyden kanssa
Oikea-aikaisella ja oikein kohdennetulla lääkehoidolla voidaan parantaa ja ennaltaehkäistä sairauksia sekä lisätä työ- ja toimintakykyä. Lääkehoidon osuus terveydenhuollon menoista on säilynyt vakaana samaan aikaan, kun sairastavuus on lisääntynyt ja odotettavissa oleva elinikä noussut.
Lääkehoidot ovat keskeinen keino hallita hyvinvointialueiden kokonaiskustannuksia ja lyhentää koronapandemian aikana kertynyttä hoitovelkaa.
Nyt ei ole aika säästää niin tärkeistä hyödykkeistä kuin lääkkeistä. Siksi me Lääketeollisuus ry:ssä olemme sitä mieltä, että vuodelle 2023 suunnitellut hoitajamitoituksen rahoitukseen suunnatut lääkesäästöt tulisi puolittaa 30 miljoonaan euroon.
Laatu- ja vaikuttavuusrekistereille tulee saada pysyvä rahoitus
Kustannus- ja terveyshyötyä tulee säästöjen sijaan hakea pitkällä aikajänteellä ja kehittää arviointi- ja seurantajärjestelmiä niin, että resursseja voidaan ohjata vaikuttaviin hoitoihin ja yhteiskunnan rahat entistä vaikuttavammin ja oikeudenmukaisemmin.
Tulevina vuosina sote-uudistuksen tietojärjestelmähankkeet tulevat viemään satoja miljoonia euroja. Kerätäksemme luotettavaa ja vertailtavaa kansallista laatu- ja vaikuttavuustietoa hyvinvointialueiden palveluista tarvitsemme kuitenkin myös kansallisesti koordinoidut laatu- ja vaikuttavuusrekisterit. Ne ovat olennainen työkalu palvelujen laadun ja yhdenvertaisuuden varmistamisessa.
Tähän asti THL on rakentanut erillisrahoituksen turvin yhdessä asiantuntijoiden kanssa noin kymmenen sairauskohtaista laaturekisteriä. Me Lääketeollisuus ry:ssä kannamme monen muun toimijan tavoin huolta työn jatkuvuudesta ja näemme, että laaturekistereille tulee varmistaa pysyvä rahoitus, noin 4–5 miljoonaa euroa vuodessa.
Tutkimustoiminnan edellytykset hyvinvointialueilla tulee varmistaa
Myös tutkimustoiminnan edellytykset ja riittävä rahoitus hyvinvointialueilla tulee varmistaa ja lääketutkimuksen toimintaedellytykset perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa tulee turvata.
Kaikesta lääketutkimuksesta hyötyy ennen kaikkea potilas. Tutkimukset mahdollistavat uusimmat hoidot potilaille ja maksuttomat lääkkeet hoitoyksiköille. Sujuva tutkimustoiminta tuo Suomeen lääketeollisuuden investointeja, mikä tukee valtion tavoitetta kasvattaa TKI-menot 4 %:iin bruttokansantuotteesta.
”Tutkimus on keskeinen osa potilaiden hoitojen kehittymistä, diagnostiikan ja ennaltaehkäisevän työn kehittämistä. Suomalaisen yhteiskunnan on varmistettava sote-rakenteissa tutkimukselle nykyistä vahvempi asema ja nykyistä mahdollistavampi lainsäädäntö. Meidän on edistettävä tutkimusmyönteisyyttä ja annettava terveydenhuollon ammattilaisille aikaa tutkimuksen tekemiselle”, muistuttaa Sanna Lauslahti.