Suomen huoltovarmuutta tulee kehittää aktiivisesti

12.08.2022 | Sanna Lauslahti, toimitusjohtaja

Suomen huoltovarmuutta tulee kehittää aktiivisesti

Lääkkeiden saatavuus kriittisinä hyödykkeinä varmistetaan ennakoinnilla, yhteistyöllä ja aktiivisella EU-vaikuttamisella.

Lääketeollisuus tukee valmisteilla olevan huoltovarmuusselonteon laatimista. Pidämme tärkeänä, että Suomen kansallista huoltovarmuustoimintaa kehitetään aktiivisesti toimintaympäristössämme tapahtuvat muutokset huomioiden.

Suomen varautumisessa on erityisen tärkeää huomioida Suomen erityispiirteet kuten syrjäinen sijainti, pitkät kuljetusetäisyydet sekä riippuvuus merikuljetuksista ja ulkomaisista hyödykkeistä. Ne kaikki koskevat myös lääkehuoltoa.

Lääkkeiden saatavuuden varmistamiseksi on tärkeää tunnistaa kansainvälisten markkinoiden ja huoltovarmuuskriittisiä tuotteita valmistavien ja maahantuovien yritysten keskeinen rooli. Pienenä maana Suomessa on oltava jatkossakin riittävät taloudelliset kannusteet, jotta yritysten kannattaa tuoda kehittämiään lääkkeitä markkinoille ja huolehtia niiden saatavuudesta potilaiden käyttöön. Huoltovarmuuttamme ei tule vaarantaa lyhytnäköisillä lääkkeisiin kohdistettavilla säästötoimilla.

”Pidämme markkinaehtoista toimintaa hyvänä lähtökohtana myös yhteiskunnan kriisitilanteissa ja näemme sidosryhmien välisen tiiviin yhteistyön tärkeänä kriisien ennakoinnin ja hallinnan kannalta. Koronapandemia on ollut hyvä esimerkki siitä, miten kaikki lääkeketjun toimijat ja viranomaiset ovat toimineet saumattomassa yhteistyössä. Näin lääkkeiden saatavuus suomalaisille lääkkeen käyttäjille on varmistettu koko pandemian ajan”, toteaa Lääketeollisuus ry:n toimitusjohtaja Sanna Lauslahti.

Yhteistyön lisäksi markkinaehtoinen huoltovarmuus edellyttää monipuolisia poliittisia ja kaupallistaloudellisia kansainvälisiä suhteita. 

EU:n harmonisoidulla lainsäädännöllä ja sisämarkkinoilla on suuri merkitys Suomen huoltovarmuuden toteutumiselle. Samalla on tärkeää välttää liiallista protektionismia, sillä se kääntyy helposti Suomen kaltaisen pienen maan tarpeita vastaan. Tavaroiden vapaa liikkuvuus myös kriisiaikoina on varmistettava.

On tärkeää, että Suomi työskentelee myös jatkossa aktiivisesti avoimen, kilpailuun perustuvan kauppajärjestelmän kehittämiseksi yhdessä EU:n ja muiden kumppanimaiden kanssa. Keskeistä on turvata Suomen asema maana, johon yrityksillä on halua investoida ja jonka markkinoille yrityksillä on riittävät kannusteet tuoda tarvitsemiamme (kriittisiä) hyödykkeitä.

Hiljattain säädetyllä tai valmistelussa olevalla EU-sääntelyllä on merkittävä vaikutus terveydenhuollon huoltovarmuuteen. Lääkehuollon osalta on syytä seurata tarkoin mm. sitä, miten EU:n uuden terveyshätätilaviranomaisen HERAn perustaminen, Euroopan lääkeviraston EMAn hiljattain voimaan tullut laajempi mandaatti sekä EU:n lääkestrategiaan kytkeytyvä keskustelu EU:n strategisesta omavaraisuudesta vaikuttavat huoltovarmuuteemme. 

Lisäksi Suomen on vaikutettava aktiivisesti EU-sääntelyyn ja toimintamalleihin niin, että EU tuottaa Suomen huoltovarmuudelle lisäarvoa muttei luo päällekkäisiä toimia tai pahimmillaan käänny huoltovarmuuden tavoitteita vastaan. 


Sanna Lauslahti, toimitusjohtaja Lääketeollisuus ry