Reseptilääkkeiden palautuskieltokäytäntö perustuu riskien hallintaan ja potilasturvallisuuden varmistamiseen

Asiaa ei mielestämme kuitenkaan tulisi tarkastella ensisijaisesti apteekkien liiketaloudellisesta näkökulmasta. Nykyinen palautuskieltokäytäntö perustuu riskien hallintaan ja potilasturvallisuuden varmistamiseen, eikä käytäntöä ole apteekkien liiketaloudellisten seikkojen vuoksi syytä muuttaa. Apteekkien kustannustehokkuutta tulee ensisijaisesti parantaa apteekkien omaa toimintaa kehittämällä esim. varaston hallinnan keinoin eikä taloudellisen vastuun siirtämisellä toisille toimijoille. 

Reseptilääkkeiden palauttaminen apteekeista tukkuliikkeeseen ei ole tällä hetkellä lähtökohtaisesti kiellettyä Suomessa. Kullakin tukkuliikkeellä on omat toimitusehtonsa, joihin kuuluu myös niiden ehtojen määrittely, joiden rajoissa palautukset ovat mahdollisia. Lääkeyritys voi kuitenkin riskiperusteisesti määritellä lääkkeelle palautuskiellon, mikäli se katsoo, että kyseessä on lääke, joka on erityisen herkkä poikkeamille missään laatuun, tehoon ja turvallisuuteen liittyvässä asiassa. Palautuskielto on yksi toimenpide lääkkeen laadun, tehon ja turvallisuuden takaamiseksi ja sen tarkoitus on varmistaa potilasturvallisuus. 

Lääkkeen laadun, tehon ja turvallisuuden on osoitettu olevan viranomaisen myöntämän myyntiluvan mukaisia vain silloin, kun lääke on säilytetty ja kuljetettu toimitusketjun kaikissa eri vaiheissa kullekin lääkkeelle hyväksytyllä tavalla. Kaikkien vaiheiden vaatimustenmukaisuus tulee olla aukottomasti todennettavissa. Esimerkiksi kuljetusten aikana lääkepakkaukset altistuvat helposti lämpötilavaihteluille ja vaurioille. Myös Ruotsissa, jonka lainsäädäntöön Apteekkariliitto aloitteessaan viittaa, on esimerkiksi kylmäsäilytystä vaativat tuotteet suljettu pois palautusmahdollisuuden piiristä.

Säilytysolosuhteiden varmentamiseen apteekissa säilyttämisen ajalta ei riitä yksin apteekkarin vakuutus siitä, että lääkettä on säilytetty vaadituissa olosuhteissa, vaan asia pitää kyetä osoittamaan dokumentoidusti. Mikäli tämä ei ole mahdollista, joudutaan lääkepakkaus hävittämään lääketukkukaupassa. Tästä aiheutuisi tarpeetonta kuormaa myös ympäristölle.

Palautuskieltojen ei myöskään voida katsoa olennaisesti heikentävän esimerkiksi hoidon aloitusta tai lääkkeiden välitöntä saatavuutta Suomen apteekeista. Apteekkien on tällä hetkellä mahdollista täydentää lääkevarastoaan vähintään jokaisena arkipäivänä tarpeen mukaan. Ihmisen henkeä uhkaavissa, kriittisissä tapauksissa on mahdollista hyödyntää myös hätätoimituskäytäntöä. Apteekit voivat täten omilla varastonhallinnan toimenpiteillään ja yhteistyöllä lääkkeen käyttäjien kanssa reagoida lyhyelläkin varoitusajalla tarpeeseen, jossa potilaalle on määrätty hoidon aloitukseen sellainen lääke, joka ei kuulu apteekin normaaliin varastoon. 

Lääkkeiden saatavuus on Suomessa yleisesti hyvin varmaa, ja apteekkien toimitusvarmuus on pysynyt Apteekkariliiton uusimman, maaliskuun puolivälissä tehdyn tutkimuksen mukaan erinomaisella tasolla. Suomalainen potilas saa tarvitsemansa reseptilääkkeen apteekista välittömästi mukaansa yli 98 %:n varmuudella, ja vuorokauden sisällä lähes aina (99,6 %).