02.02.2024 | Mari Sirviö, erityisasiantuntija
Rajat ylittävä yhteistyö huoltovarmuuden perustana
Rajat ylittävän yhteistyön tarve on tunnistettu kriittisenä edellytyksenä huoltovarmuudelle. Toimiva järjestelmä kestää erikoistilanteita, toimimaton ei.
Lääketeollisuus ry on antanut lausunnon päätökseen huoltovarmuuden tavoitteista. Yhdistys haluaa nostaa esille, että Suomen on edistettävä kokonaisvaltaista huoltovarmuusajattelua sekä kansallisesti että EU:ssa. Huoltovarmuus rakentuu pitkälti kriittisillä sektoreilla toimivien yritysten kyvystä reagoida poikkeusoloihin, sietää kriisi- ja häiriötilanteita sekä palautua niistä nopeasti.
Lääkkeet olennainen osa yhteiskunnan huoltovarmuutta
Lääkkeet ovat yksi keskeinen huoltovarmuuskriittinen tuoteryhmä. Suomalaisen potilaan ja terveydenhuollon kannalta on tärkeää varmistaa häiriötön lääkehoito ja -huolto kaikissa tilanteissa.
Toimivan lääkehuollon varmistamiseksi, sekä normaalioloissa että kriisitilanteissa, on tärkeää edistää huoltovarmuudelle kriittisen teollisuuden tuotannon, tarvittavan osaamisen ja tuotekehityksen sekä tutkimuksen säilymistä ja kasvua Suomessa. Osana EU:ta meidän tulee pyrkiä olemaan maa, johon yrityksillä on halua investoida niin tutkimuksen ja tuotekehityksen kuin sen pohjalle usein rakentuvan lääkevalmistuksenkin osalta. Vahva TKI-pohja parantaa kykyämme selviytyä myös kriiseistä.
Lisäksi yrityksillä on oltava riittävät kannusteet tuoda Suomeen tarvitsemiamme lääkkeitä, joiden katkeamaton saatavuus on edellytys terveydenhuollon toiminnalle sekä ihmisten työ- ja toimintakyvylle.
Toimivan lääkehuollon varmistamiseksi on myös tärkeää, että varautumisessa tunnistetaan yksityisen sektorin – lääketeollisuuden, lääketukkukauppojen ja apteekkien - merkittävä rooli huoltovarmuuden kannalta kriittisen infrastruktuurin omistuksessa ja operoinnissa sekä kriittisten materiaalien tuotannossa.
Saatavuutta ei pidä heikentää liiallisella sääntelyllä
Lääketeollisuus ry haluaa nostaa esille huolen yritysten edellytyksistä huolehtia pitkäjänteisesti lääkkeiden saatavuudesta maahamme suomalaisten potilaiden tarpeita vastaavasti. Saatavuutta ei pidä heikentää harkitsemattomilla säästöpäätöksillä tai muulla sääntelyllä. Vaikka yrityksillä on vastuu omasta varautumisestaan ja jatkuvuudenhallinnastaan, on myös sääntelyn aiheuttaman taakan kohtuullisuuteen syytä kiinnittää huomiota.
Kannustamme Suomea olemaan aktiivinen, etunojassa toimiva vaikuttaja. EU:ssa tavoitteenamme tulee olla aktiivinen vaikuttaminen EU-sääntelyn ja -toimintamallien kehittymiseen omasta kansallisesta näkökulmastamme. EU:n tulee tuottaa Suomen huoltovarmuudelle lisäarvoa, emmekä saa joutua tilanteeseen, jossa kansallisella ja EU-tasolla olisi tarpeettomasti päällekkäisiä toimia.
Suomi voi olla huoltovarmuuden lippulaiva, koska meillä on vahvaa osaamista huoltovarmuuden rakentamisesta. Samalla olemme kuitenkin lääkkeiden huoltovarmuuden osalta vahvasti riippuvaisia kansainvälisistä verkostoista ja markkinoista. Tarvitsemme siksi rajat ylittävää yhteistyötä ja kestävää lääkepolitiikkaa kriisinkestävän järjestelmän turvaamiseksi tulevaisuudessakin.