Lääkkeiden tukkuhinnat ovat laskeneet Suomessa jo vuosia

Lääketeollisuus ry on huolissaan hallituksen ehdottamista lääkehuollon säästötoimenpiteistä. Lisäksi olemme huolissamme toimeenpanoaikataulusta ja sen mukanaan tuomista riskeistä.

Lääkesäästöjä on tehty viimeisen 10 vuoden aikanakin jo useita kertoja. Nyt hoitajamitoituksen rahoittamiseksi haetaan 60 miljoonan euron säästöjä valtion lääkemenoista, mikä tosiasiassa tarkoittaa lähes kaksinkertaisia säästöjä toimialan kannettavaksi.  

Viime päivinä on noussut esille, että hoitajamitoituksen nostamiselle 0,7:ään toivotaan lisäaikaa ja muutoksia. 

Lääketeollisuus vaatii, että jos muutoksista ja lisäajasta toimeenpanolle päätetään budjettiriihessä, tulee vastaavalla tavalla siirtää ja pienentää lääkesäästöjä. Näemme tämän tarkoituksenmukaiseksi myös siksi, että nyt valmisteltavat toimenpiteet vaativat huolellista arviointia ja riittävästi toimeenpanoaikaa, jotta potilasturvallisuus voidaan varmistaa.

Joka tapauksessa budjettiriihessä on kohtuullistettava 60 miljoonan euron säästötavoitetta merkittävästi, vaikka mitään muutoksia ei hoitajamitoituksen osalta tehtäisikään. 

Esityksessä ehdotetut toimenpiteet ovat lisäsäästöjä jo aiemmin tehtyjen säästöjen päälle

Lääkkeisiin liittyneet säästötoimenpiteet ovat viime vuosina kohdistuneet yhä uudelleen lääketeollisuuteen ja potilaisiin. Siksi on kohtuullista, että muut lääkejakeluketjun toimijat kantavat vuorostaan vastuun säästöistä. Alkuperäinen valmistelun lähtökohta, jossa lääketeollisuuteen kohdennettu säästöerä oli nyt esitettyä pienempi, olisi ollut toimijoiden tasapuolisen kohtelun kannalta oikeudenmukaisin. 

Lääkkeiden tukkuhinnat ovat laskeneet Suomessa jo vuosia ja ovat Euroopan keskiarvon alapuolella. Tukkuhintojen jatkuva lasku ja äkillisesti nousseet tuotannon kustannukset haastavat alan yrityksiä. Tämän kehityksen päälle hallitus esittää merkittäviä lääkeyrityksiin kohdennettavia säästötoimia. 

Lääkesäästöistä päätettäessä ei ollut tiedossa koronakriisin tai Ukrainan sodan vaikutuksia lääketeollisuuden tuotantoon ja toimintaympäristöön. Kriisien takia tuotteiden valmistamisen, raaka-aineiden, materiaalien ja logistiikan kustannukset ovat kohonneet merkittävästi. Hintatason nousu jää lääkeyritysten katettavaksi. Tässä tilanteessa säästöt eivät vain ole kohtuullisia. 

Suomalaisten tulee saada tarvitsemansa lääkehoidot jatkossakin

Suomen kaltaisen, vahvasti tuontiriippuvaisen maan tulee aktiivisesti huolehtia siitä, että maan toimintaympäristö säilyy yrityksille houkuttelevana. Emme näe perusteltuna apteekkitoimijoiden esittämiä lääkkeiden tukkuhintojen lisäleikkausehdotuksia, jotka kohdentuisivat ennen kaikkea innovatiivisiin patenttisuojattuihin valmisteisiin. 

Kustannusten hallitsemistoimet on tärkeää tehdä lääkkeen elinkaarta hyödyntämällä. Siksi lääketeollisuutta koskevat säästötoimenpiteet tulee kohdistaa patenttisuojan päättymisen jälkeistä kilpailua tehostamalla, kuten sosiaali- ja terveysministeriö on ehdottanut. Lisäksi on tärkeää varmistaa muutosten toteutuminen potilaslähtöisesti ja turvallisuudesta tinkimättä.

Vain näin voidaan varmistaa, että suomalaisilla on jatkossakin tasapuolinen mahdollisuus tarvitsemiinsa vaikuttavimpiin lääkehoitoihin. Samalla kun tuotetaan terveyttä ja lisää elinaikaa ihmisille, säästää yhteiskunta muissa kustannuksissa.

Lääkehoitoa tulee tarkastella osana sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuutta ja huomioida ehdotusten kokonaistaloudelliset vaikutukset, myös se, mitä hyötyjä lääkehoidolla saavutetaan. 

 

Sanna Lauslahti
 

 

Lääkkeiden tukkuhintojen kehitys vuodesta 2013 lähtien -kuvan lähde: Tilastokeskus 2022