Lääkkeiden hinnat ovat Suomessa eurooppalaisittain matalat

15.01.2024 | Sanna Aunesluoma, toimitusjohtaja

Lääkkeiden hinnat ovat Suomessa eurooppalaisittain matalat

Esimerkiksi 5–15 vuotta markkinoilla olleet valmisteet ovat Suomessa toimivan hintasääntelyn myötä edullisempia kuin Ruotsissa.  

Kaupan liiton julkaiseman selvityksen (HS 9.1.) mukaan lääkkeiden hinnoissa on merkittäviä eroja Suomen ja Ruotsin välillä. Selvityksessä todetaan, että Ruotsissa itsehoitolääkkeet ovat keskimäärin 37 prosenttia ja reseptilääkkeet 11 prosenttia edullisemmat kuin Suomessa. Selvityksessä tarkasteltiin vähittäismyyntihintoja.

Lääkkeiden hintojen vertailussa eri maiden välillä on oltava tarkkana siinä, verrataanko tukku- vai vähittäishintoja, vai kenties lääkkeen käyttäjän itse maksamaa osuutta. Meillä lääkkeiden käyttäjien maksama vuosiomavastuu korvattavista lääkkeistä on noin 370 euroa korkeampi kuin Ruotsissa.

Kaupan liiton teettämässä selvityksessä tai siihen liittyvässä tiedotteessa sivuutetaan se tosiasia, että lääkkeiden tukkuhintataso on sekä Suomessa että Ruotsissa Euroopan matalimpia. Tämä käy ilmi Ruotsin hintaviranomaisen (TLV) kansainvälisestä tukkuhintavertailusta, jonka mukaan Suomi on keskimäärin Euroopan kolmanneksi edullisin ja on viime vuosina halventunut suhteessa muihin maihin. Samassa selvityksessä myös todetaan, että hinnat eroavat lääkkeen elinkaaren eri aikoina ja tämän arvioidaan johtuvan Suomen hintasääntelymallista. Esimerkiksi 5–15 vuotta markkinoilla olleet valmisteet ovat Suomessa edullisempia kuin Ruotsissa.

Syyt hintojen välisiin eroihin löytyvät eri tekijöistä: vähittäishintojen vertailuun vaikuttaa muun muassa verotus sekä Suomessa apteekin katetta määrittävä valtioneuvoston lääketaksa. Lääkkeiden hintoja Suomessa nostaa yli seitsemän prosentin verran apteekkivero, mitä Kaupan liiton vertailu ei huomioinut. Apteekki tai mahdollinen muu myyntikanava ei vaikuta hintaan kuin rajatuissa poikkeustapauksissa.

On muistettava, ettei lääkkeiden saatavuus Suomeen ole itsestäänselvyys. Lääkkeistä on viime vuosina säästetty useilla erillisillä toimenpiteillä, joista viimeisimpänä vuodenvaihteessa voimaan astunut uudistus, jonka myötä biologisten lääkkeiden apteekkivaihto käynnistyy vaiheittain.  

Jatkuvat säästöt vaikuttavat lopulta saatavuuteen ja siihen, mitä lääkkeitä potilaiden käytettävissä on. Fimean tilastot kertovat lisääntyneistä saatavuushäiriöistä, jotka painottuvat erityisesti hintakilpailun piirissä oleviin valmisteisiin. Vastaavasti innovatiivisen lääketeollisuuden eurooppalaisen kattojärjestön EFPIA:n selvitykset kertovat, että uusien lääkkeiden saaminen suomalaisten potilaiden käyttöön kestää entistä kauemmin. 

Lääkemarkkinamme on pieni, vain 0,3 prosenttia globaalista lääkemarkkinasta. Pienen markkinamme kilpailukyvystä on pidettävä huolta, jotta suomalaisten potilaiden käytössä oleva lääkevalikoima on riittävä ja hyviä hoitomenetelmiä on käytössä jatkossakin.

Potilaan kannalta on myös olennaista, että hänelle valitaan hoidollisesti parhaiten sopiva valmiste – ei se, josta myyjä saa itselleen parhaan katteen.

 

Tämä kirjoitus on myös julkaistu 15.1. Helsingin Sanomissa.