17.09.2020 | Sanna Lauslahti, toimitusjohtaja
Lääketeollisuus budjettiriihestä: Hallituksen toimet hoitovelan purkamiseksi ovat elintärkeitä Suomelle ja suomalaisille
Hoitovelka ja julkisen talouden vaikeudet voidaan voittaa varmistamalla, että lainsäädäntö ja sen tulkinnat tukevat Suomen kilpailukyvyn ja innovaatioympäristön vahvistamista.
Hallituksen budjettiriihessään päättämät toimet hoitovelan purkamiseksi ja tutkimus- ja tuotekehitykseen investoimiseksi ovat elintärkeitä sekä suomalaiselle yhteiskunnalle että jokaiselle suomalaiselle. Niin hoitovelka kuin julkisen talouden vaikeudet voidaan kuitenkin voittaa vain varmistamalla, että lainsäädäntö ja sen tulkinnat tukevat Suomen kilpailukyvyn ja innovaatioympäristön vahvistamista.
”Hallitus tarttuu hoitovelan purkuun ansiokkaasti budjettiesityksessään. Me Lääketeollisuus ry:ssä pidämme erittäin tärkeänä, että hoitovelan purkamiseen on varattu 450 miljoonaa euroa. Tämä on tärkeää erityisesti potilaiden näkökulmasta. Koronapandemian aikana liian monen pitkäaikaispotilaan hoito on heikentynyt ja vakavien diagnoosien saaminen viivästynyt,” toteaa Lääketeollisuus ry:n toimitusjohtaja Sanna Lauslahti.
Olennaista on, että nämä varat käytetään erittäin viisaasti siihen, että jokainen suomalainen saisi vaikuttavimmat käytettävissä olevat lääke- ja muut hoidot viipymättä tasaveroisesti eri puolilla Suomea. Tähän tavoitteeseen päästään hyödyntämällä terveydenhuollon kehittämisessä dataa ja uusimpia innovaatioita. Datan vastuullisella käytöllä ja digitalisaatiota hyödyntämällä voidaan varmistaa potilaiden varhainen diagnosointi ja juuri hänelle sopivat ja tehoavat, yksilölliset hoidot.
Hallitus päätti budjettiriihessä myös kohdentaa kansallista rahoitusta tutkimus-, tuotekehitys ja innovaatiotoimintaan. Tämä on aivan ensiarvoisen tärkeä tulevaisuuspäätös ja ainoa oikea suunta tutkimus- ja innovaatiotoiminnan edistämiseksi. Suomen näkökulmasta kaikki mahdollisuudet tulee hyödyntää, ja osa niistä löytyy rajojemme ulkopuolelta. Suomi tarvitsee talouden elvyttämiseksi entistä enemmän yksityisiä kansainvälisiä investointeja niin tutkimus- ja innovaatiotoimintaan kuin uusien teollisten alojen synnyttämiseen.
Tutkimusinvestointien saaminen Suomeen edellyttää kuitenkin myös sitä, että kaikessa lainsäädännössä ja sen tulkinnassa varmistetaan, etteivät ne vaikeuta tutkimuksen tekemistä tai hidasta tutkimuslupien saamista. Nämä ovat merkittäviä esteitä kansainvälisten tutkimushankkeiden toteuttamiselle. Lääketutkimusten osalta esimerkiksi kliinisiä lääketutkimuksia koskevassa lainsäädännössä ja ns. toisiolaissa sekä niiden tulkinnassa on edistettävä tutkimustyötä, ei hankaloitettava. Se on aina potilaiden etu, sillä juuri heitä varten lääketutkimusta tehdään. Moni sairaus on vielä voittamatta, ja niitä voidaan selättää tieteen avulla.
Mahdollistava lainsäädäntö on myös avain sille, että uusia työpaikkoja luovia tutkimusinvestointeja saadaan Suomeen. Lisäksi on tärkeää lähteä rohkeasti markkinoimaan Suomea kansainvälisesti, ja lisätä sitä kautta uusien työpaikkojen syntymistä. Lääkeyritykset ovat ilmaisseet halukkuutensa investoida kahden seuraavan vuoden aikana 200 miljoonaa euroa aiempaa enemmän Suomeen, mikäli toimintaympäristö on kilpailukykyinen. Alamme tarjoaa niin suomalaisille kuin kansainvälisille huippuosaajille lukuisia korkean koulutustason työpaikkoja, ja näitä on mahdollisuus saada myös Suomeen.
”Suomen julkinen talous velkaantuu kovaa vauhtia. Nyt tarvitaan viisaita päätöksiä ja käytännön tekoja Suomen vetovoimaisuuden ja kilpailukyvyn parantamiseksi,” painottaa Lauslahti.