Lääketeollisuus budjettiriihestä: Budjettipäätökset ovat reipas askel oikeaan suuntaan

Marinin hallitus julkisti eilen tämän hallituksen viimeisen budjettiriihen päätöksiä.

Lääketeollisuus kiittää hallitusta siitä, että erittäin tiukkojen talouspaineiden vallitessa hallitus on kuitenkin nähnyt kasvun alojen merkityksen Suomen talouden elvyttämisessä ja kohdentanut rahoitusta sen mukaisesti.

Hallitus jatkaa ensi vuonna pitkäjänteistä TKI-rahoituksen vahvistamista ja on sitoutunut asettamaansa tavoitteeseen kasvattaa TKI-menot 4 %:iin BKT:sta. 

Valtion T&K-toiminnan rahoituksen kokonaissummaksi arvioidaan 2,4 miljardia euroa vuonna 2023. Summa sisältää aiemmin tehtyjen päätösten mukaisesti panostukset yliopistojen, korkeakoulujen sekä Suomen Akatemian rahoitukseen. Osana T&K-rahoituksen kokonaisuutta otetaan käyttöön lisävähennykseen perustuva T&K-verokannustin, jonka vaikutuksen arvioidaan olevan 80 miljoonaa euroa.

Me lääketeollisuudessa pidämme erityisen tärkeänä, että terveysala on tunnistettu yhdeksi merkittäväksi kasvun alaksi ja kilpailukykyämme vahvistavat satsaukset alkavat kantaa tulosta. Viime vuonna lääketeollisuuden tuotantoinvestoinnit Suomeen kasvoivat 80 % edellisvuoteen verrattuna, ja alan yritykset arvioivat investointien edelleen kasvavan tulevan parin vuoden aikana jopa 120 M€.

Lääketeollisuus pitää erittäin tärkeänä, että VTR-rahoitukseen varataan 30 miljoonaa euroa, jolloin summa nousee 5 miljoonalla eurolla. Lisäraha ohjataan kliiniseen tutkimukseen, jolloin siitä hyötyy paitsi yhteiskunta, myös suomalainen potilas. Potilaalle kliiniseen tutkimukseen pääseminen voi olla viimeinen mahdollisuus selviytyä. 

”Suomella on erinomaiset edellytykset saada merkittävästi enemmän terveysalan tutkimusinvestointeja, mutta se vaatii määrätietoisia toimia; paitsi riittävää rahoitusta myös tutkimusta tukevaa lainsäädäntöä ja sujuvia lupaprosesseja. Seuraavan hallituksen tulee ottaa tavoitteeksi laatia terveysalalle uusi strategia, jonka tavoitteena on nostaa Suomi tulevien vuosien aikana vahvemmaksi lääketeollisuuden tuotanto- ja tutkimusmaaksi”, muistuttaa Lääketeollisuus ry:n toimitusjohtaja Sanna Lauslahti.

Lääkekehityskeskuksen rahoitus palvelee koko maan tutkimustoimintaa ja Suomen matkaa nykyistä merkittävämmäksi lääketeollisuusmaaksi

Lääketeollisuus on erityisen ilahtunut myös siitä, että Lääkekehityskeskukselle on talousarviossa varattu 20 miljoonaa euroa osakepääoman ja muun oman pääoman maksamiseen. Lääkekehityskeskuksen nähdään edistävän kilpailukykyistä lääkekehitystä ja se palvelee koko maan tutkimustoimintaa, lääketutkimuksen toimijoita ja alan yrityksiä. 

Sen sijaan Findatan, joka on sosiaali- ja terveystiedon lupaviranomainen, toimintaan varattu noin 2,2 miljoonan euron rahoitus vuodelle 2023 riittää nykyisen toiminnan ylläpitämiseen, mutta ei juurikaan tuo resursseja tarvittavaan toiminnan kehittämiseen. Jos lupamaksut eivät tuo odotettuja tuottoja, vaatisi toiminta vahvemman rahoituksen, mutta myös lainsäädännön muokkaamista tutkimustyön paremmin mahdollistavaksi. 

Marinin hallitus teki myös odotetun, tärkeän päätöksen kansallisen laaturekisteritoiminnan rahoittamiseksi. Laaturekisteritoimintaan ohjataan odotetusti 1,4 miljoonaa euroa. Rahoituspäätöksen myötä STM antoi samalla asetuksen yhdeksästä terveydenhuollon laaturekisteristä, jotka siirtyvät THL:n vastuulle.

”Olemme erittäin tyytyväisiä, että vihdoin kansalliset laaturekisterit ovat saaneet pysyvän rahoituksen ja kotipaikan THL:stä. Laaturekisterityön vahvistaminen tuo mahdollisuuden kehittää yhä parempia ja vaikuttavampia hoitoja potilaille. Rekistereiden avulla voidaan vertailla eri hyvinvointialueiden tai sairauksien hoidon parhaita ja vaikuttavimpia toimintamalleja. Tämä työ koituu potilaan hyväksi ja auttaa uusia hyvinvointialueita kohdentamaan rajallisia resursseja oikea-aikaisesti sinne, missä niistä saada eniten terveyshyötyä ihmisille”, Lauslahti kiitteelee.