Lääketeollisuus budjettiraamista: Tutkimustyön jatkuvuus sekä osaajien saatavuus vaativat julkisia panostuksia

”Viimeaikaiset selvitykset tukevat käsitystä siitä, että esimerkiksi tutkivan lääkealan ja terveysteknologia-alan kasvumahdollisuudet ovat erinomaiset. Pelkästään lääketeollisuuden investoinnit kasvoivat vuonna 2020 jopa 39 % vuoden takaiseen lukuun verrattuna. Erityisen tärkeää on, että tulevana vuonna myös julkisen talouden suunnittelussa tuetaan kasvun edellytyksiä rivakasti ja rohkeasti”, painottaa Lääketeollisuus ry:n toimitusjohtaja Sanna Lauslahti.

”STM:n budjettiehdotus terveysalan kasvustrategiaan ja osaamiskeskusten toimintaan on oikean suuntainen, mutta VM:n esitys tähän on täysin riittämätön. Terveysalan kasvustrategiaan kohdennettu euro tuottaa itsensä monin verroin takaisin”, Lauslahti jatkaa.

Tärkeänä Lääketeollisuus ry näkee, että talousarvioesityksessä on tunnistettu riski siitä, että osaajien puute muodostuu Suomen talouskasvun esteeksi ja että osaamisen varmistamiseksi on jo ehdotettu konkreettisia, nopeita toimenpiteitä. 

”Huoli siitä, että osaajien saatavuus muodostuu pullonkaulaksi tiettyjen alojen kasvulle, on aito. Suomen tulee pitää kiinni olemassa olevista osaajistaan ja varmistaa heidän kiinnostuksensa pysyä Suomessa. Myös ulkomaisten osaajien vaivaton pääsy Suomeen ilman byrokratiaa ja pitkiä aikaviiveitä on varmistettava. Helppous tulla töihin Suomeen on ratkaiseva, kun kisataan huippuosaajista”, Lauslahti toteaa. 

Tutkimuksen toimintaedellytykset on varmistettava 

Lääketeollisuus ry on huolissaan julkisten tutkimusmäärärahojen riittävyydestä. Sekä VTR-rahoituksen väheneminen pitkällä aikajänteellä että veikkausvoittovarojen väheneminen tulevina vuosina voivat olla merkittävä este suomalaisen tutkimusekosysteemin elinvoimaisuudelle ja kansainväliselle houkuttelevuudelle. 

Tutkimustoiminta ei toimi pelkästään yksityisten investointien voimalla, vaan tarvitaan merkittäviä julkisen sektorin panostuksia perustutkimukseen. 

”Tässä ehdotuksessa tutkimusmäärärahat ovat auttamatta liian vähäiset. Lisäksi tarvitaan ripeää lainsäädännön edistämistä esim. biopankkilain ja genomilain edistämiseksi kohti mahdollistavaa lainsäädäntökokonaisuutta”, painottaa Lauslahti. 

Digitaalisuuden vauhdittaminen ja vaikuttavien palveluiden varmistaminen edellyttävät panostuksia

Sosiaali- ja terveysministeriön esittämät 175 miljoonaa euroa kuntien ICT-muutoskustannuksiin ovat erityisen tarpeen tulevien hyvinvointialueiden toimintaa käynnistettäessä. Suomalaisten sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kehittäminen edellyttää mittaavaa resursointia.

”Mittavien ICT-hankkeiden osana on äärimmäisen tärkeää panostaa konkreettisiin työkaluihin, joilla varmistetaan vaikuttavat ja laadukkaat palvelut suomalaisille myös uusilla hyvinvointialueilla. Esimerkiksi kansallisten laaturekisterien rahoitus tulee varmistaa, ja tässä tuemmekin vahvasti näiltä osin STM:n budjettiesitystä. Laaturekisterit ovat käytännön työkaluja, joiden avulla voidaan kehittää yhä vaikuttavampia terveyspalveluita ja johtaa terveydenhuoltoa ihmislähtöisesti”, Lauslahti painottaa.