12.10.2022 | Tiina Aitlahti, johtaja lääkehoito ja -huolto
Lääkesäästöjen aika ei ole nyt. Saatavuutta ja huoltovarmuutta ei tule vaarantaa harkitsemattomilla toimenpiteillä
Lääketeollisuuteen ei tule kohdistaa säästötoimenpiteitä turbulenssissa maailmantilanteessa
STM pyysi kuluneella viikolla lausuntoja lääketaksa-asetuksen ja apteekkiverolain muuttamista koskevaan esitykseen. Esitys liittyy kiinteästi vanhustenhuollon hoitajamitoituksen toteuttamiseksi tehtäviin säästöihin, jotka on tarkoitus rahoittaa osin valtion lääkekorvausmenoja karsimalla.
Vaikka muutoksilla tavoitellaan lääkesäästöjä, lausuntopyyntö ei sisällä minkäänlaista laskelmaa siitä, miten esitetyt lääketaksaa ja apteekkiveroa koskevat muutokset tosiasiassa vaikuttavat valtion lääkekorvausmenoihin.
Me Lääketeollisuus ry:ssä koemme täysin mahdottomaksi arvioida kyseisen esityksen kokonaisvaikutuksia, sillä lausuntopyynnöstä jää epäselväksi, miten puuttuva osuus hoitajamitoituksen rahoittamiseksi tehtävistä säästöistä on tarkoitus kattaa, ja mitkä olisivat taloudelliset vaikutukset lääkeyrityksille.
Korostamme, että lääkkeiden saatavuuden varmistamiseksi on ehdottoman tärkeää, ettei lääketeollisuuteen kohdistettavien säästöjen määrä nouse enää kesällä 2022 lausuntokierroksella olleeseen ehdotukseen nähden.
Alkuperäinen päätös hoitajamitoituksen rahoittamisesta lääkesäästöillä tehtiin tilanteessa, joka oli lääkkeiden saatavuuden ja lääkejakeluketjun näkökulmasta hyvin erilainen kuin maailma, jossa nyt elämme. Tämänhetkinen inflaatio sekä energian ja raaka-aineiden saatavuusongelmat haastavat merkittävästi lääkeyrityksiä.
Tuotanto- ja toimitusketjujen kustannukset kohoavat jatkuvasti ja nopeasti, mutta lääkeyritykset eivät voi siirtää niitä eteenpäin korvattavien lääkkeiden tukkuhintoihin. Korvattavien reseptilääkkeiden hinnat jatkavat laskuaan, kuten Tilastokeskuksen viimeisin kuluttajahintaindeksikin osoitti. Kustannukset siis nousevat varsin voimakkaasti samalla, kun hinnat jatkavat laskuaan.
Nykyisessä, erittäin turbulentissa tilanteessa suomalaisten potilaiden lääkkeiden saatavuutta, lääkehuoltoa ja huoltovarmuutta ei tule vaarantaa yhteiskunnan puolelta harkitsemattomilla toimenpiteillä.
Tämän vuoksi on ehdottoman tärkeää, että mikäli Marinin hallitus kohtuullistaa lääketaksaan kohdistettavia leikkauksia, ne kompensoidaan täysimääräisesti lääkealan ulkopuolelta. Mitään syytä sille, että hoitajamitoitus rahoitetaan juuri lääkkeistä säästämällä, ei ole.
Pidämme lausuntokierroksella olleessa ehdotuksessa hyvänä sitä, että esitetyssä lääketaksamallissa ehdotetaan yhä kalliimpien, tukkuhinnaltaan yli 1 500 euron hintaisten lääkkeiden osalta apteekkien kiinteää palkkiota. Muutos on potilaiden näkökulmasta tärkeä, sillä se helpottaa uusien lääkkeiden sisällyttämistä lääkekorvausten piiriin.