Kriisinkestävää lääkehuoltoa ei luoda säästämällä

Lääkkeet ovat elintärkeitä arkihyödykkeitä, jotka tuovat ihmisille hyvinvointia ja parempaa elämänlaatua sekä pidentävät ihmisen elinikää. Vaikuttavilla lääkehoidoilla vähennetään sairauksien aiheuttamaa taakkaa terveydenhuollolle, pidetään ihmiset työ- ja toimintakykyisinä ja pienennetään tuottavuuden menetyksiä, kuten sairauspoissaoloja ja ennenaikaisista työkyvyttömyyseläkkeitä.

Suomi on vahvasti lääkkeissä tuontiriippuvaisen maa. Siksi meidän on välttämätöntä varmistaa, että lääkevalmisteita kannattaa tuoda suomalaisten potilaiden ja terveydenhuollon käyttöön. Myös maamme huoltovarmuudesta huolehtiminen on tärkeämpää kuin koskaan.

Alkuperäinen päätös hoitajamitoituksen rahoittamisesta lääkesäästöillä tehtiin maailmassa, joka oli hyvin erilainen kuin se, missä nyt elämme. Tämänhetkinen inflaatio sekä energian ja raaka-aineiden saatavuusongelmat haastavat merkittävästi kaikki toimialoja – myös lääkeyrityksiä. 

Tuotanto- ja toimitusketjujen kustannukset kohoavat nopeasti, mutta lääkeyritykset eivät voi siirtää niitä eteenpäin korvattavien lääkkeiden tukkuhintoihin. Lääkkeiden tukkuhinnat ovat Suomessa eurooppalaisittain matalat ja myös korvattavien reseptilääkkeiden hintojen lasku on jatkunut jo vuosia. 

Samanaikaisesti lääkkeiden saatavuus globaalisti ja Euroopassa voi olla haastavaa energian saannin tai kansainvälisten tuotanto- ja toimitusketjujen häiriöiden takia. On vaarana, että jos lääkkeistä tulee pula, rajallinen tuotanto voi ohjautua muihin maihin kuin Suomeen. 

Tämän vuoksi koko lääkehuoltoa, lääkkeiden saatavuutta ja huoltovarmuutta tulee tarkastella pitkällä aikajänteellä, eikä niitä tule vaarantaa yhteiskunnan harkitsemattomilla toimenpiteillä kuten toistuvilla säästötoimenpiteillä.

Rationaalinen lääkehoito on kustannustehokkainta, hoitamaton sairaus kallein

Lääkekustannukset ovat kasvaneet muita terveydenhuollon menoja maltillisemmin. Samalla kun lääkehoidot ovat kehittyneet ja niillä voidaan hoitaa tehokkaasti useita sellaisia potilasryhmiä, joille ei aiemmin ollut tarjolla toimivia hoitokeinoja (esim. syöpä-, diabetes- tai reumapotilaat). Vaikuttavien lääkehoidon ansiosta moni kroonisesti sairas ihminen pystyy käymään töissä, huolehtimaan perheestään ja elämään täysipainoisesti osana yhteiskuntaa.
Lääkehoitojen kehittymisen ansiosta moni sairaus ei enää vaadi raskasta sairaalahoitoa. Tämä keventää osaltaan terveydenhuollon henkilöstöresurssien tarvetta ja on merkittävä lääkehoitojen tuoma etu yhteiskunnalle. 

Jatkossa tulee entistä vahvemmin tarkastella, mitä hyötyjä oikein kohdennetulla lääkehoidolla voidaan saavuttaa ja miten terveydenhuollon resurssit tulisi kohdentaa, jotta niillä saadaan aikaan mahdollisimman paljon vaikuttavuutta – terveyttä ja toimintakykyä. Samoin tulee säästötoimenpiteiden sijaan keskittyä määrätietoisesti varmistamaan rationaalisen eli järkevän lääkehoidon toteutuminen.

Tällä hallituskaudella aloitettua Lääkeasioiden uudistusta tulee jatkaa viipymättä toimeenpanovaiheeseen. Potilaiden sujuvien hoitoketjujen varmistamista, lääkkeiden arviointia, lääketietoa ja lääkehoidon vaikuttavuusperusteista ohjausta sekä huoltovarmuuden turvaamista koskevan toimintaympäristön kehittäminen ei voi enää odottaa. Tällä hallituskaudella uudistuksissa on päästy vasta alkuun.

Väestömme ikääntyessä ja sairastavuuden lisääntyessä meidän tulee kaikin keinoin varmistaa, että jokainen suomalainen saa tarvitsemansa lääkehoidon ja käyttää lääkkeitään oikein. Hoitamaton sairaus on kallein sairaus.