Kliinisen tutkimuksen rahoitus varmistettava budjettiriihessä

Suomalainen Lääkäriseura Duodecimin, Lääketeollisuus ry, Lääkäriliitto ja Suomen Syöpäjärjestöt vetoavat hallitukseen, jotta budjettiriihessä varmistetaan kliinisen tutkimuksen riittävä rahoitus ja käännetään valtion rahoitus yliopistotasoiseen terveyden tutkimukseen (VTR-rahoitus) nousu-uralle.

Vallitseva koronapandemia on osoittanut, kuinka välttämätöntä on, että lääketieteellisen tutkimuksen perusta on kunnossa, jotta kriiseihin voidaan varautua ja jotta pandemian aikana ollaan toimintakykyisiä. Osaamista ja infrastruktuuria ei ole mahdollista saada pystyyn hetkessä, vaan taustalla on oltava pitkäjänteinen tutkimustyö ja asiantuntemus.

Suomessa tehtävä kliininen tutkimus hyödyttää tärkeällä tavalla suomalaisia potilaita myös normaalioloissa. Hoitoja ja hoitokäytäntöjä muutetaan vain tutkimustiedon perusteella – hoitojen kehittyminen edellyttää tutkimustyötä. Mitä enemmän palvelujärjestelmässä tehdään tutkimusta, sitä parempia hoitotulokset ovat. VTR-rahoituksella tehdyn tutkimuksen pohjalta on saatu aikaan merkittäviä edistysaskeleita hoitomenetelmiin sekä sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämiseen. On välttämätöntä, että tutkimusta tehdään juuri Suomessa, suomalaisissa sairaaloissa ja suomalaisten potilaiden kanssa.

Julkinen rahoitus kliiniselle tutkimukselle on laskenut merkittävästi. Reilun 20 vuoden aikana rahoitus on pudonnut alle neljännekseen. Vuonna 1997 VTR-rahoitus oli 91 miljoonaa, kun se tänä vuonna on enää 21 miljoonaa. Vuoden 2020 rahoitus on pudonnut vieläpä vuoden 2019 rahoitukseenkin verrattuna liki 3 miljoonaa.

Kehityssuunta on kestämätön. Tutkimusrahoitus on huono säästökohde. Erityisesti kiristyvässä taloustilanteessa kannattaa panostaa kliiniseen tutkimukseen, koska sen avulla saadaan tietoa siitä, miten hoitoja kannattaa toteuttaa ja miten julkinen rahoitus terveydenhuoltoon voidaan käyttää kaikkein kustannusvaikuttavimmalla tavalla. VTR-rahoitus tuo itsensä takaisin myös sillä, että se antaa sairaaloille paremmat mahdollisuudet menestyä kansainvälisessä kilpailussa ulkomaisten toimeksiantajien tutkimusrahoituksesta. Toimiva akateeminen tutkimus vahvistaa mahdollisuutta saada tutkimusinvestointeja Suomeen.

VTR-rahoitus on tärkeää myös terveysalan kasvustrategian näkökulmasta. Suomessa on tehty viime vuosina panostuksia yksilöllistettyyn lääketieteeseen ja tutkimusinfrastruktuureihin: perustettu syöpäkeskus ja muita kansallisia osaamiskeskuksia sekä biopankit. Tästäkään työstä ei saada täyttä hyötyä, ellei kliinisen tutkimuksen rahoitus ole kunnossa. Pyydämme, että budjettiriihessä lisätään VTR-rahoitusta ja käännetään se vihdoin nousu-uralle. Kannustamme laatimaan suunnitelman siitä, miten VTR-rahoitus saadaan nostettua sille tasolle, missä se oli ennen tutkimusrahoituksen taantuman alkua eli 90 miljoonaan euroon.

pääsihteeri Matti Rautalahti, Duodecim
toimitusjohtaja Sanna Lauslahti, Lääketeollisuus ry
toiminnanjohtaja Kati Myllymäki, Lääkäriliitto
pääsihteeri Sakari Karjalainen, Syöpäjärjestöt