Kilpailukykyinen Eurooppa tuo lääketeollisuuden investointeja ja uusia hoitoja potilaille

Lääketutkimus on pitkäjänteistä työtä, joka vaatii yrityksiltä mittavat riski-investoinnit. Yhden lääkemolekyylin kehittäminen hoidoksi potilaille vie keskimäärin 12 vuotta. Vain yksi kymmenestä kehitteillä olevista molekyyleistä onnistuu. Ilman kannusteita harvalla yrityksellä on mahdollisuus kehittää tulevaisuuden hoitoja.

Valtioneuvosto on antanut Suomen kannan raamit määrittävän U-kirjeen eduskunnalle. Valtioneuvosto kiinnittää huomiota ehdotuksen kilpailukykyvaikutuksiin ja pitää tärkeänä, että Euroopassa kehitetään uusia lääkkeitä. Lääketeollisuus ry on erityisen iloinen, että kirjeessä nostetaan esiin tutkimuksen kannusteiden merkitys. Kannusteet tulee pitää ennakoitavina, heikentämisen sijaan niitä tulee vahvistaa.

Innovaatiomyönteinen Eurooppa tarjoaa paremman mahdollisuuden viedä Suomen TKI-tavoitteita eteenpäin. Lääketeollisuuden investoinnit Suomessa tehtävään tutkimustoimintaan ovat viime vuosina saatu kasvuun. Jos Euroopan toimintaympäristö ei ole kilpailukykyinen, tuskin lääketeollisuus kasvattaa Suomeenkaan tehtäviä investointeja.

Lääketeollisuus kannattaa komission tavoitteita, mutta katsoo, että ehdotetut toimet eivät ole kaikilta osin linjassa niiden kanssa. Riskinä on, että kasvavan kilpailukyvyn sijaan Eurooppa jää investoinneissa ja tutkimustoiminnassa USA:ta ja Aasiaa jälkeen.
 

Tutkimustyön kannusteet eivät ole yhdentekeviä teollisuudelle

Lääketeollisuus näkee komission ehdotuksen heikentävän tutkimustyön kannusteita ja rakentavan niitä ennakoimattomammiksi. Vaikka dokumentaatiosuojaan on mahdollista saada tietyin ehdoin pidennyksiä, kannusteet ovat ehdotetussa muodossa yrityksille ennakoimattomat. Tutkimushankkeen käynnistyessä on mahdotonta tietää, täyttyvätkö dokumentaatiosuojaa pidentävät ehdot.

Tutkimustyön kannusteita ei tule esimerkiksi sitoa markkinoille pääsyyn. Uusi lääke on tosiasiassa potilaiden käytössä vasta, kun se on hyväksytty korvausjärjestelmään. Päätöksen korvausjärjestelmään hyväksynnästä tekee viranomainen, ja jäsenmaiden hyväksyntäprosessit ovat erilaiset. Yrityksellä ei ole mahdollisuutta vaikuttaa siihen, miten nopeasti uusi lääke hyväksytään korvattavaksi.

Innovaatiokielteinen viesti johtaa herkästi siihen, että tutkimustoiminta siirtyy muille markkina-alueille. Siitä kärsii ennen kaikkea potilas ja terveydenhuolto. Monet uudet innovaatiot tulevat terveydenhuollon käyttöön jo tutkimusvaiheessa. Samalla yhteiskunta menettää investointeja.

Suomen tulee osaltaan huolehtia, että EU-lääkelainsäädäntö rakentaa Euroopasta innovaatiomyönteistä ja TKI-toimintaan kannustavaa. EU-lääkelainsäädäntö määrittää toimintaympäristön pitkälle tulevaisuuteen ja näin mittavaa säädöstä ei nopeasti uudisteta. Keskeisintä on antaa viesti, että Eurooppa haluaa tänne lääketeollisuuden tutkimuksia ja on valmis ottamaan uudet innovaatiot nopeasti käyttöön.