Kansallinen syöpäkeskus ja lääkekehityskeskus tukevat Suomen kilpailukykyä ja tutkimustoimintaa

Ministeri Kiurun allekirjoittamaa Kansallisen lääkekehityskeskus Oy:n perustamispäätöstä ja Kansallisen syöpäkeskuksen valtionavustusta on odotettu pitkään.

Lääketeollisuus pitää päätöksiä erittäin tärkeinä. Ne tukevat ja vauhdittavat Suomessa tehtävää tutkimustyötä, ja parhaimmillaan kasvattavat tutkimusinvestointeja entisestään Suomeen. Näin myös lääketeollisuus voi entistä paremmin tuoda kortensa kekoon tutkimus- ja tuotekehitykseen ja vauhdittaa osaltaan 4 prosentin T&K-tavoitteen saavuttamista. 

Koronapandemia on nostanut tutkimustyön ja lääkekehityksen merkityksen yhä selvemmin esiin. Suomi on yksi maailman arvostetuimmista terveysalan tutkimusmaista. Silti jäämme tutkimusinvestoinneissa jälkeen, kun verrataan keskeisiin kilpailijamaihin. Tilanteen korjaamiseksi on tehty töitä jo pitkään, ja nyt yksi tärkeä virstanpylväs on saavutettu.

Kansallinen syöpäkeskus perustettiin 2019, mutta toiminnan käynnistäminen on jäänyt odottamaan rahoituspäätöstä. Nyt tehty valtionavustuspäätös ohjaa rahaa viidelle alueelliselle syöpäkeskukselle sekä kansalliselle koordinaatiolle.

Rahoituspäätös on edellytys toiminnan käynnistämiselle. Toivomme rahoituksen jouduttavan kansallista koordinaatiota ja keskuksen perustamistoimia. Näin voimme saada Suomeen lisää syöpätutkimuksia, mutta ennen kaikkea parantaa syövän hoidon vaikuttavuutta parantaa sekä edistää yhdenvertaisen hoidon toteutumista kaikille asuinpaikasta riippumatta. Korkeatasoinen tutkimus tuo perustan korkeatasoiselle hoidolle.

Kansallinen lääkekehityskeskus tuo näkyvyyttä Suomessa tehtävälle tutkimustyölle ja sen odotetaan jouduttavan uusia lääketieteellisiä innovaatioiden kehittämistä ja käyttöönottoa. Parhaimmillaan Kansallinen lääkekehityskeskus tuo kaikki toimijat tutkijoista yrityksiin yhteen ja tukee sitä kautta Suomessa tehtävää TKI-toimintaa.

Sekä Kansallinen syöpäkeskus että lääkekehityskeskus vievät eteenpäin Terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategiaa. Keskukset on tunnistettu Suomen kilpailukykyä vahvistaviksi organisaatioiksi. Valtionavustusten lisäksi osaamiskeskuksille tulisi vielä varmistaa realistinen ja pitkäjänteinen rahoitus.

Me lääketeollisuudessa pidämme tärkeänä, että terveysalan kasvustrategia saa jatkoa ja seuraavassa hallitusohjelmassa puolueet sitoutuvat jatkamaan loistavaa työtä Terveysalan kasvustrategia 2.0:n muodossa. 

Jotta Suomi saa lääketeollisuuden ja koko terveysalan investoinnit kasvuun, tulee maamme kilpailukykytekijöitä vahvistaa määrätietoisesti. Tämä ei onnistu pelkästään rahoitusta varmistamalla vaan mahdollistavaa lainsäädäntöympäristöä sekä riittävästi tekijöitä tutkijoista ammatillisen puolen huippusaajiin. Jos nämä asiat eivät ole kunnossa, eivät julkiset rahalliset investoinnit tuo tavoiteltua lopputulosta.