Kaikkien lääkehuollon toimijoiden tulee kantaa vastuu tarvittavien lääkesäästöjen toteutumisesta

Sosiaali- ja terveysministeriö julkisti tällä viikolla vuoden 2023 lääkesäästöjä koskevat ehdotuksensa. Ministeriö on valmistellut hoitajamitoituksen nostamiseksi vanhustenhoidossa lääkehuoltoa koskevia toimenpiteitä, joilla tavoitellaan vuosittain 60 miljoonan euron säästöjä valtion lääkemenoissa. Samalla ministeriö edistää Lääkeasioiden uudistuksen toteutumista.

Ehdotuksen mukaan valtion vuosittaisista lääkemenoista tavoitellaan vuonna 2023 46 miljoonan säästöjä ja vuodesta 2024 alkaen 60 miljoonaan vuosittaisia säästöjä.

Lääketeollisuuden arvioitu osuus kokonaissäästöistä on tulevana vuonna 10,4 miljoonaa euroa ja vuodesta 2024 alkaen n. 24,4 miljoonaa vuodessa eli n. 40 % kokonaissäästösummasta. Tämä on huomattavasti paljon enemmän kuin alkuperäinen 10 M€ vuosittainen säästötavoite, joka oli valmistelun lähtökohtana.

”Lääketeollisuuden säästötavoitteen kasvu on meille pettymys. Lääkkeiden säästötoimenpiteet ovat viime vuosien aikana kohdistuneet kerta toisensa jälkeen lääketeollisuuteen ja potilaisiin. Olisi vähintäänkin kohtuullista, että nyt vastuun säästöjen syntymisestä kantavat vuorostaan muut lääkejakeluketjun toimijat”, toteaa Lääketeollisuus ry:n lääkehoidoista ja -huollosta vastaava johtaja Tiina Aitlahti.

Viimeisimpänä, vuonna 2017 toteutettiin biologisia lääkkeitä koskeva uudistus, jossa tiukennettiin niitä koskevaa hintasääntelyä. Muutoksella tavoiteltiin tuolloin 40 miljoonan euron säästöä, mutta säästöjä on jo saavutettu n. 80 miljoonan euron verran. 

Jo nyt lääkkeiden tukkuhinnat Suomessa ovat Euroopan alhaisimpia, mutta vähittäishinnat korkeimmasta päästä.

Lääkkeiden tukkuhinnat ovat laskeneet jo useita vuosia Suomessa tasaisesti inflaatiosta huolimatta. Tämä on osoitus siitä, että lääkkeiden hintakilpailun sääntely toimii ja lääketeollisuus osallistuu jo tätä kautta joka vuosi yhteiskunnan säästötoimenpiteisiin. 

”Jatkuva tukkuhintojen lasku on pitkällä aikajänteellä kestämätön yhtälö alan yrityksille. Yhteiskunnan tehtävänä on varmistaa, että jokaisella suomalaisella on saatavillaan tarvitsemansa vaikuttavimmat lääkehoidot”, Aitlahti korostaa.

Erittäin tärkeänä lääketeollisuus pitää myös sitä, että mitkään valitut säästötoimenpiteet eivät vaaranna potilaiden hoidon jatkuvuutta ja potilasturvallisuutta. Päätöksen oikeasta ja vaikuttavasta lääkehoidosta tulee tehdä ensisijaisesti hoitava lääkäri yhteisymmärryksessä potilaan kanssa. 

Mikäli säästöjä haetaan jatkossa esimerkiksi biologisten lääkkeiden apteekkivaihdolla, tulee tämä uudistus suunnitella huolellisesti ja pohtia tarkkaan kaikki käytännön seuraamukset niin potilaan hoidon kuin kokonaiskustannustenkin näkökulmasta.

”Myönteisenä säästöpaketissa voidaan pitää sitä, että lääketeollisuutta koskevat toimet kohdennetaan lääkkeen elinkaaren loppupäähän, missä kilpailua on mahdollista hyödyntää vaarantamatta uusien lääkehoitojen saamista suomalaisten potilaiden käyttöön”, Aitlahti toteaa. 

Lisätietoja:

Tiina Aitlahti, p. 050 347 7917, tiina.aitlahti@laaketeollisuus.fi