Hyvinvointialueiden tutkimusjohtajat ja Lääketeollisuus: budjettiriihessä on vahvistettava hyvinvointialueiden TKI-toimintaa

Tarvitaan vahvaa julkisen ja yksityisen toimijan kumppanuutta. Valtion TKI-rahoitusta tulisi ohjata vaikuttavasti, kasvua tuoville aloille, ja varmistaa yritysten kasvavat investoinnit tutkimus- ja innovaatiotoimintaan. Terveysala on tuotava vahvemmin ja keskelle TKI-strategiaa sekä toimia.

Lääketeollisuuden kasvavat investoinnit ovat osoittaneet, että terveysala on yksi kasvua tuova ala. Valtion TKI-suunnitelmissa on tunnistettu oikeita toimia, joilla terveysalan tulevien vuosien kasvu varmistetaan.

Päättäjät tulevat ohjaamaan TKI-toimintaan vuosittain lisärahaa 260–280 miljoonaa euroa. Rahan käytöstä päätetään syksyn budjettiriihessä, mutta omat suosituksensa tähän prosessiin antaa tutkimus- ja innovaationeuvosto. Syksyllä uudistunut neuvosto ei valitettavasti sisällä yhtään edustajaa terveysalalta.

Lääketeollisuus ennakoi alan investointien kasvavan Suomessa noin 100 miljoonaa euroa vuodessa parina tulevana vuonna. Merkittävä osa lääketeollisuuden investoinneista tulee TKI-toiminnasta, mutta ilman määrätietoisia ja johdonmukaisia toimia ei ole taetta, että investoinnit kasvavat, erinomaisista edellytyksistä huolimatta. Huonosti harkitut politiikkatoimet päinvastoin uhkaavat vaimentaa tätä kasvunäkymää.

Lääkeyritykset investoivat tulevinakin vuosina tutkimukseen, ja jos Suomi haluaa kasvavan osan investoinneista, se vaatii hyvinvointialueiden tutkimusympäristön rahoittamista. Parhaimmillaan TKI-toiminta tuo investointeja perustutkimuksesta tuotantoon asti.

Esitämme investointien kasvattamiseksi seuraavia toimia:

• TKI-rahoitusta on ohjattava korvamerkittynä hyvinvointialueilla tehtävään tutkimukseen ja osaajiin.
• Yliopistosairaalalisän tulee kohdentua myös TKI-toimintaan esimerkiksi korvamerkitsemällä raha.
• Hyvinvointialueiden rahoitusmalleissa tulee olla taloudelliset kannusteet TKI-toimintaan, jolla varmistetaan laaja ja laadukas sekä kaupallisiin innovaatioihin tähtäävä tutkimustoiminta.
• TKI-rahoitusta on ohjattava myös perustutkimukseen, joka on alan TKI-toiminnan perusta.
• Yritys-yliopisto-yhteistyölle tulee luoda selkeät kannusteet.
• Business Finlandin tulkinta, jonka mukaan yliopistolliset sairaalat luetaan suuryrityksiksi, estää tarkoituksenmukaisen rahoituksen saamisen erilaisiin TKI-hankkeisiin. Monissa yritysyhteistyössä tehtävissä hankkeissa yhdistyy kliininen ja akateeminen osaaminen sekä yritysten tutkimustarpeet. Tulkinnan johdosta hyvinvointialueilla olevaa valtavaa sote-alan kehittämis- ja innovaatiopotentiaalia ei hyödynnetä.
• Hyvinvointialueiden ja yliopistollisten sairaaloiden tulee saada rahoitusta tutkimuksessa tarvittavaan tutkimusinfrastruktuuriin, mukaan luettuna osaajat, joita tutkimustyö vaatii.
• Uudistuvan tutkimuslainsäädännön kokonaisuuden tulee tukea saumatonta tutkimustyötä tutkimusmyönteisellä laintulkinnalla.

Kati Kristiansson, tutkimus- ja kehitysjohtaja, Pirkanmaan hyvinvointialue

Ville Kytö, tutkimus- ja kehitysjohtaja, Varsinais-Suomen hyvinvointialue

Taneli Raivio, tutkimusjohtaja, HUS

Jani Tikkanen, tutkimus- ja opetusjohtaja, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue

Juha Töyräs, tutkimus- ja innovaatiojohtaja, Pohjois-Savon hyvinvointialue

Anne-Mari Virolainen, toimitusjohtaja, Lääketeollisuus ry