Hallitusohjelmassa otetaan tulevaisuusaskel kohti entistä parempaa potilaiden hoitoa ja terveysalan kasvua

Kiitämme hallitusneuvottelijoita siitä, että ohjelmassa on nostettu esiin lääkeasioiden uudistuksen jatkaminen tiekartan pohjalta ja rationaalisen lääkehoidon varmistaminen. Tämä on tärkeää ennen kaikkea potilaalle, koska lääkeasioita koskeva lainsäädäntö on varsin vanhentunutta. Vihdoin lainsäädännön kehittämisvelkaa päästään purkamaan ja varmistamaan hallituksen tavoitteita parantaa väestön terveyttä ja toimintakykyä, lääke¬hoitojen vaikuttavuutta, turvallisuutta ja laatua sekä taloudellisuutta, yhdenvertaisuutta ja saatavuutta. 

Kannatamme hallitusohjelman tavoitetta siitä, että lääkehoidon ja lääkehuollon ohjausta kehitetään yhtenäisesti osana sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuutta. Lääkehoitoja ei voi erottaa potilaan hoidosta erilliseksi kysymykseksi. Avo- ja laitoshoidon lääkkeiden käyttöönoton arviointiprosessien ja -kriteereiden yhtenäistämisen ja uudistamisen kautta pystytään jatkossa varmistamaan uusimpien lääkehoitojen hyödyntäminen potilaiden parhaaksi. 

Lääketeollisuus ry pitää tärkeänä, että ennaltaehkäisyn merkitys on nostettu sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisessä sille kuuluvaan rooliin. Sekä rokotteilla että oikea-aikaisella lääkehoidolla on merkittävä rooli sairauksien ja niiden pahenemisen ennaltaehkäisyssä.

Ohjelma sisältää varsin merkittävästi kirjauksia terveydenhuollon vaikuttavuuden ja tiedolla johtamisen kehittämiseksi. Me Lääketeollisuus ry:ssä näemme tämän erityisen tärkeänä. Vaikuttavat, oikea-aikaiset hoidot ja myös aikuisväestön laaja rokottaminen ovat esimerkkejä keinoista, joiden avulla voidaan tuottaa terveyttä ja hyvinvointia sekä työ- ja toimintakykyä ihmisille. Samalla voidaan helpottaa terveydenhuollon resurssitarvetta. Vaikuttavuuteen perustuva resurssien kohdentaminen on myös ihmislähtöinen lähestymistapa.

Potilaiden häiriötön lääkehoito ja sen turvaaminen kaikissa tilanteissa on tärkeää ajassa, jossa epävakaa maailmantilanne on uusi normaali. Arvostamme sitä, että lääkkeiden velvoitevarastointilain pitkään odotettu uudistus on sisällytetty hallitusohjelmaan. Samalla tehdään muut tarvittavat toimenpiteet lääkkeiden saatavuuden ja huoltovarmuuden turvaamiseksi, huomioidaan huoltovarmuusnäkökulmat päätöksenteossa, selvitetään geopoliittisten riippuvuuksien vaikutuksia huoltovarmuuteen sekä varmistetaan viranomaisille riittävät toimivaltuudet normaaliolojen häiriötilanteissa.

Huoltovarmuus tai omavaraisuus ei lääkkeiden osalta ole vain kansallista tekemistä. Siksi kannatamme ajatusta vahvistaa pitkäjänteisellä teollisuuspolitiikalla Suomen ja Euroopan strategista kilpailukykyä, omavaraisuutta ja huoltovarmuutta. On tärkeää varmistaa Suomen logistinen kilpailukyky, saavutettavuus ja markkinoiden toimivuus yritysten toimintaedellytysten turvaamiseksi, kehittämiseksi ja investointien houkuttelemiseksi.

Suomi tarvitsee uusia kasvumoottoreita - korkean arvonlisän ja tuottavuuden toimialoja. Lääketeollisuus on juuri tällainen.  Lääketeollisuuden investoinnit ovat kasvaneet viime vuosina selvästi, ja kasvua kannattaa vauhdittaa. Siksi näemme erityisen tärkeänä, että terveysalan TKI-kasvustrategialle käynnistetään terveys- ja hyvinvointialan kasvua ja uudistumista vauhdittava tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio-ohjelma ja lääkeasiat liitetään myös vahvemmin osaksi Terveydenhuollon kasvustrategiaa. 

Tutkimus ja innovaatiot rakentavat tulevaisuutta. Lääketieteessä tutkimus tuo potilaille toivoa paranemisesta. Lisäksi kliiniset lääketutkimukset tuovat hyvinvointialueille lisärahoitusta, kun tutkimukseen liittyvät kulut katetaan ja samalla potilas saa uusimmat hoidot käyttöönsä. 

Hallitus sitoutuu kansalliseen tavoitteeseen nostaa Suomen tutkimus- ja kehittämismenot (T&K) 4 prosenttiin BKT:sta vuoteen 2030 mennessä.  Näemme tärkeänä, että vihdoin viimein myös yliopistosairaalat pääsevät nykyistä laajemmin kasvavan T&K-rahoituksen piiriin, kun ne voivat saada rahoitus Business Finlandin kautta. 

Raha ei aina ole ratkaiseva seikka, jos lainsäädäntö rajoittaa tutkimustyötä. On hienoa nähdä hallitusohjelmassa todettavan, että sote-tiedon toisiolain ja -käytön haasteet ratkaistaan, jotta Suomessa tehtävää tutkimusta voidaan edistää ja käytettävissä olevaa tietoa hyödyntää. Mahdollistavaa lainsäädäntöä edistetään ja sote-tiedonhallinnan säätelyä uudistetaan.

Lääketieteellisen ja myös muiden alojen tutkimus on keskeinen keino ymmärtää sairauksien syntysyitä ja löytää niihin hoitokeinoja. Toivomme, että Suomi voisi tulevaisuudessa ottaa tällä saralla johtavan roolin vähintään pohjoismaisella tasolla. Kirittävää on, mutta hyvässä yhteistyössä tehtävällä toimeenpanolla voimme suunnata kohti tavoitetta.