EU:n elpymisrahalla kestävää kasvua Suomelle

Suomi on laatinut oman ehdotuksensa siitä, miten aikoo käyttää koronan talousvaikutuksien torjumiseen saamaansa elpymisrahaa.
Suomen saama osuus vahvistuu myöhemmin. Lääketeollisuus ry pitää kestävän kasvun ohjelmaluonnoksen sisältöä ja tavoitteita pääosin hyvänä.

-Erityisen tärkeänä pidämme sitä, että terveysala on tunnistettu yhdeksi kasvun alaksi ja sille on tarkoitus kohdentaa elpymisrahoja, toteaa Lääketeollisuus ry:n toimitusjohtaja Sanna Lauslahti.

Tuoreiden selvitysten valossa terveysalan kasvustrategiatyö alkaa kantaa hedelmää, ja alan investoinnit Suomeen ovat kasvussa. Tätä kasvua tulee vauhdittaa myös elpymisrahalla, sillä terveysala tuottaa Suomelle arvonlisää ja on korkean tuottavuuden ala. ETLAn tuoreen raportin mukaan Suomessa toimiva lääke- ja terveysteknologia-ala on miltei kaksinkertaistanut tuottamansa arvonlisän vuosina 2008-2018. Terveysalalle panostetuilla tukirahoilla voidaan saada aikaan moninkertainen määrä investointeja Suomeen.

Lääketeollisuus ry:n vuosittain tekemän investointikyselyn mukaan viime vuonna lääketeollisuuden investoinnit Suomeen kasvoivat voimakkaasti, jopa 39 %:lla. Viime vuonna investointien kokonaismäärä oli 330 M€, kun se edellisenä vuonna oli 238 M€.

Kestävän kasvun suunnitelmassa nostetaan tärkeitä toimia kasvun vauhdittamiseksi. Terveydenhuollon digitalisaatiohankkeet, osaamiskeskusten toiminnan rahoitus ja sote-tietojen toissijaisen käytön edistäminen ovat toimia, joita rahoittamalla luodaan edellytykset kestävälle kasvulle.

Lauslahti pitää erityisen tärkeänä myös sitä, että elpymissuunnitelmassa tulevaisuuden osaajat ja TKI-toiminta nostetaan vahvasti esiin.  Tulevaisuuden kasvu rakennetaan juuri näiden kahden pilarin päälle.  

-Vuosien matelu tutkimus- ja kehitysrahoissa tulee pysäyttää. Valtion tulee panostaa TKI-toimintaan viime vuosia enemmän.  On hyvä, että elpymisrahaa ohjataan myös datainfraan, tietoverkkoihin ja kvanttilaskentaan. Nämä ovat peruskulmakiviä älykkään ja digitaalisen terveydenhuollon rakentamisen kannalta ja tutkimuksen näkökulmasta. Suomalaiset tietovarannot ovat kruununjalokivemme ja kansainvälinen kilpailuvalttimme. Siksi datainfraan ja sen käytettävyyteen kannattaa panostaa, Lauslahti jatkaa.

Tietovarantojen entistä tehokkaampi hyödyntäminen tukee myös hoitovelan purkua ja sote-rakenteiden vahvistamista. Tämä on hyvä tavoite, kunhan tietoa voidaan aidosti hyödyntää vaikuttavampien palveluiden kehittämisessä, palveluiden saatavuuden parantamisessa sekä kustannusvaikuttavuuden aikaansaamisessa.

Ei riitä, että rakennamme maailmanluokan tutkimusympäristöjä tai palveluita. Jotta ne tulisivat todeksi, niitä on osattava markkinoida maamme rajojen ulkopuolella.  Hyvä, että tämäkin näkökulma on sisällytetty elpymisohjelmaan. Suomella on tuhannen taalan paikka houkutella kansainvälisiä tutkimusinvestointeja merkittävästi enemmän ja luoda sitä kautta uusia korkean osaamisen työpaikkoja.