25.02.2021 | Nadia Tamminen, erityisasiantuntija, Lääketeollisuus ry
Elpymisrahalla voidaan vahvistaa terveysalaa tutkimuksesta tuotantoon
Euroopan komission elpymisrahalla on merkittävä rooli COVID-19 -pandemian talouskriisin taittamisessa. Rahat on siis käytettävä viisaasti. Suomi tarvitsee uusia kasvutoimialoja ja -yrityksiä, jotka pystyvät investoimaan ja luomaan työpaikkoja nopeasti. Terveysala on yksi näistä aloista.
Lääketeollisuus ry kannattaa Suomen hallituksen tunnistamia toimia sitä, miten elpymisrahaa ollaan kohdentamassa. Elpymisrahojen osoittaminen koulutukseen, tutkimukseen ja innovaatiotoimintaan on sijoitus terveysalan tuomiin investointeihin ja työpaikkoihin.
Terveysala, lääketeollisuus ja terveysteknologia, työllistää jo nyt lähes 15 000 työntekijää erityisesti tutkimuksessa ja tuotekehityksessä. Kasvu vaatii sen, että osaajista ei synny pullonkaulaa kasvupolulla. Kasvua tukevien toimien lisäksi tulee varmistaa tulevaisuuden osaajat.
Tutkimuksen ja tuotekehitystoiminnan rinnalla COVID-19 -kriisi on voimistanut keskustelua arvoketjujen palauttamiseksi takaisin Eurooppaan. Suomella tulee olla selkeä tavoite kasvattaa tutkimustoiminnan rinnalla tuotantotoimintaa terveysalalla globaaleille markkinoille. Meillä on siihen hyvät edellytykset olemassa. Samalla vahvistamme Suomen teollisuustoimintaa ja tavoitteenamme tulisi olla, että olemme tulevaisuudessa maailman ekologisin lääketuotantomaa.
Rahoitusta toimintaympäristöön
Lääketeollisuudessa ei ole tuotantoa ilman tutkimusta. Keskellä vakavaa terveyskriisiä Suomen huippututkijat ovat pystyneet nopeasti tuomaan omia rokoteinnovaatioita tutkimusvaiheeseen.
Polku tutkimusvaiheesta potilaiden saatavilla olevaksi hoidoksi on paljon kivisempi. Tarvitsemme tehokkaat kannusteet toimialalle, joka tekee suurella riskillä pitkäaikaista kehittämistyötä. Nykyiset rahoitusvälineet eivät tue riittävästi esimerkiksi pk-yrityksiä tuotantotoiminnan käynnistämisessä. Samoin kliiniset tutkimusvaiheet vaativat yrityksissä riskipääomia.
Uudenlainen tilanne edellyttää uudenlaisia toimintamalleja.
Suomessa on tehty useita toimia kilpailukyvyn kasvattamiseksi, mutta työtä tällä saralla riittää. Terveysalan kasvustrategian alla on perustettu useita osaamiskeskuksia mutta niiden toiminta on lähtenyt hitaasti käyntiin. Elpymisrahalla voimme vauhdittaa ja vahvistaa osaamiskeskusten toimintaa.
Lisäksi on huolehdittava, että kaikki tulossa oleva lainsäädäntö on mahdollistavaa ja esteitä purkavaa. Meidän on osattava aktiivisesti kertoa Suomen tarjoamista tutkimusmahdollisuuksista sinne, missä investointipäätökset tehdään.
Viime kädessä Suomessa tehtävästä tutkimustyöstä hyötyjä on aina suomalainen potilas. Tutkimusten ja innovaatioiden kautta syntyy uusia, entistä vaikuttavampia hoitoja. Niillä parannetaan ihmisten työ- ja toimintakykyä, tuodaan hoitoja sairauksiin ja luodaan elämänlaatua.