Budjettikannanotto: Lääkesäästöjä on kohtuullistettava ja vähintään siirrettävä

Esitetyt säästöt ovat lisäsäästöjä jo aiemmin tehtyjen toimenpiteiden päälle. Lääkesäästöjä on tehty viimeisen 10 vuoden aikanakin jo useita kertoja, ja ne ovat tulleet pääosin lääketeollisuuden ja potilaiden kannettavaksi. 

Esimerkiksi biosimilaareista saadut säästöt ovat nousseet 86 miljoonaan euroon vuosittain, ja viime vuonna lääkeyritykset maksoivat Kelalle 38 miljoonaa euroa ehdollisen korvattavuuden palautusmaksuja. Tänä vuonna palautusmaksujen määrä kohonnee jo yli 50 miljoonan euron. 

Maksujen kasvu täyttää jo sinänsä tavoitellun säästötavoitteen, ja siksi säästötoimenpiteitä on merkittävästi kohtuullistettava.

Samanaikaisesti lääkkeiden tukkuhinnat ovat laskeneet Suomessa jo vuosia ja ovat Euroopan keskiarvon alapuolella, mutta lääkkeiden vähittäishinnat muita Pohjoismaita korkeammat. Suomalaiset viranomaismekanismit – erityisesti Lääkkeiden hintalautakunnan tekemä työ – huolehtivat tehokkaasti tukkuhintojen hallinnasta. Vähittäishinnan määräytymistä säätelevä lääketaksa sen sijaan kaipaa uudistamista.

Tukkuhintojen jatkuva lasku ja kriisien vuoksi äkillisesti nousseet kustannukset haastavat alan yrityksiä. Tuotteiden valmistamisen, raaka-aineiden, materiaalien ja logistiikan kustannukset ovat kohonneet merkittävästi, ja säänneltyjen hintojen vuoksi hintatason nousu jää lääkeyritysten katettavaksi. Tässä tilanteessa suunnitellut säästötoimenpiteet eivät ole kohtuullisia, eikä niillä tule vaarantaa yritysten mahdollisuuksia pitää valmisteitaan suomalaisten potilaiden saatavilla. 

Lääkeasioiden uudistamistyössä on käärittävä hihat

Tällä hallituskaudella uudistuksissa on päästy hädin tuskin alkuun. Siksi uuden hallituksen on aloittaessaan syytä kääriä hihat välittömästi. Lääkelakien kehittäminen ei voi enää odottaa. Ne ovat pahimmillaan este potilaiden eheille hoitopoluille ja vaikuttavalle hoidolle. Uudistuksia tarvitaan myös huoltovarmuuden varmistamiseksi.

Lääkkeiden osuus terveydenhuollon kokonaiskustannuksista on pysynyt vakaana

Vaikka terveydenhuollon kokonaismenot ovat kasvaneet, lääkkeiden osuus siitä on pysytellyt 
n. 15 %:ssa aikavälillä 2008–2020.  Terveydenhuollon menojen kasvun takana on pääasiallisesti erikoissairaanhoito sekä ikääntyneiden ja vammaisten pitkäaikais- ja kotihoito. 

Lääkehoitojen kehittymisellä on osaltaan vaikutusta myös siihen, että monien sairauksien hoito ei enää vaadi muita terveydenhuollon resursseja samoin kuin ennen. Esimerkiksi astman hoitoon erikoistuneita sairaalaosastoja ei enää tarvita, kun sairautta hoidetaan tehokkaasti lääkkeillä kotona. 

Lääkehoidolla on suuri merkitys väestön toimintakyvyn ylläpitämisessä ja edistämisessä halki elämän. Vaikuttava lääkehoito tuottaa ihmisille lisää terveyttä, elinaikaa sekä työ- ja toimintakykyä, mikä säästää yhteiskunta muissa kustannuksissa. Uudet lääkehoidot ovat keino hallita yhteiskunnan kustannuksia ja antavat toivon paranemisesta.