20.06.2022
Biologisten lääkkeiden apteekkivaihdossa tulee huomioida vaihdon kokonaiskustannukset
Marinin hallitus suunnittelee 60 miljoonan euron vuosittaisia lääkesäästöjä osana hoitajamitoituksen rahoitusta. Osana tätä pakettia pohditaan myös biologisten lääkkeiden vaihtoa apteekeissa.
Biologisiin lääkkeisiin hintakilpailua tuovien biosimilaarien käytön lisääminen on tavoite, joka saa laajasti kannatusta. Alkuperäisten biologisten lääkkeiden patentin päättymisen jälkeen markkinoille tulleet biosimilaarit ovat teholtaan ja turvallisuudeltaan alkuperäislääkkeiden kaltaisia, ja vaihtoehtoja alkaa olla yhä enemmän tarjolla myös Suomessa.
Biologisten lääkkeiden vaihtoon apteekeissa liittyy kuitenkin monia yksityiskohtia, jotka on otettava huomioon. Myös vaihdon avulla syntyvien säästöjen ja kustannusten määrä on tärkeä pyrkiä arvioimaan realistisesti.
Tähän mennessä biosimilaarien käyttöä on pyritty edistämään kannustamalla lääkäreitä määräämään biosimilaareja. Nykyisin biosimilaarien määrääminen onkin arkipäivää jo useammalla erikoisalalla. Lääkkeenmääräämiskäytäntöihin liittyy kuitenkin vielä käyttämätöntä potentiaalia, joka tulisi hyödyntää tehokkaasti lisäsäästöjen aikaansaamiseksi.
Potilasjärjestöjen ja lääkäreiden mielestä juuri lääkärit ovatkin keskeisiä vaikuttajia, kun halutaan lisätä biosimilaarien käyttöä. Tämä käy ilmi konsulttiyritys HNY Groupin huhti-toukokuussa tekemästä raportista, jonka se laati Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta.
Lisääntyykö työ terveydenhuollossa?
Raportista ilmenee, että niin potilasjärjestöjen edustajat kuin lääkärit odottavat, että mahdollinen biologisten lääkkeiden apteekkivaihto valmistellaan erittäin huolellisesti ja siinä otetaan huomioon myös sen aiheuttamat kustannukset kokonaisuudessaan yli toimijarajojen.
Raportissa nousee esiin arvio, että biologisten lääkkeiden apteekkivaihto tulisi näkymään terveydenhuollon hoitoyksiköissä esimerkiksi lisääntyneinä yhteydenottoina asiantuntijahoitajille tai lääkäreiden kontrollipuheluiden pitenemisenä.
Miksi näin voisi käydä? Osalle potilaista biologisen lääkkeen vaihto apteekissa aiheuttaa ongelmia tai ainakin epätietoisuutta. He voivat tarvita tietoa uudesta lääkkeestä sekä neuvoja lääkeannostelijan käyttöön ja lääkkeen pistämiseen. Monelle potilaalle oma hoitoyksikkö on tutuin paikka, josta kysyä neuvoa uudessa tilanteessa.
Huolta herätti myös potilaan hoitovastuun hajautuminen: lääkärin voi olla vaikeaa tietää, mikä lääke potilaalla on käytössä ja miten sen annostelu onnistuu, jos lääke voi vaihtua eikä ohjausta enää anna potilasta hoitavan yksikön asiantuntijahoitaja.
Apteekkiin tarvitaan riittävät resurssit pistosohjaukseen
Raportissa haastatellut toivat myös vahvasti esiin sen, että apteekkien on annettava pistosohjausta, jos ne vaihtavat biologisia lääkkeitä. Pistosohjaus edellyttää, että apteekissa on sitä varten rauhallinen tila ja henkilökunta on koulutettu ohjaukseen.
Lisäksi apteekissa tulee olla erilaisia malliannostelulaitteita, jotta pistämistä voidaan kunnolla harjoitella. Pistosohjaus saattaa myös viedä kauemmin aikaa kuin tavallinen lääkkeisiin liittyvä neuvonta. On tärkeää, että apteekit ovat valmiita resursoimaan riittävästi pistosohjauksen toteuttamiseen.
Osa raporttiin haastatelluista esitti myös toiveita siitä, että apteekin antama pistosohjaus tulisi voida kirjata sellaiseen järjestelmään, joka olisi luettavissa niin terveydenhuollon yksikössä kuin apteekissa. Toiveena oli myös, että Kannassa olisi käytettävissä ajantasainen lääkityslista, jotta olisi tiedossa, mitä biologista lääkettä potilas todellisuudessa käyttää. Nämä ehdotukset vaatisivat huomattavaa järjestelmien kehittämistä.
Potilas on huomioitava muutoksen suunnittelussa
Biologisten lääkkeiden apteekkivaihtoa suunniteltaessa on tärkeää ottaa huomioon sen aiheuttamat kokonaiskustannukset ja laskea mukaan myös siitä syntyvät henkilöstötarpeet ja kulut esimerkiksi terveydenhuollolle ja apteekeille. Vain Kelan ja potilaiden kustannuksissa näkyvän säästöpotentiaalin laskeminen ei anna aitoa kokonaiskuvaa.
Keskeistä on, että biologisten lääkkeiden apteekkivaihdossa muistetaan, että lääkehoitoa tehdään aina potilasta varten. Suunnitelluissa säästöratkaisuissa tulisi varmistaa, että potilaan lääkehoito toteutuu sujuvasti ja potilaan sitoutumista lääkehoitoon tuetaan kaikissa vaiheissa.