Ympäristökuormitukseen voidaan vaikuttaa myös julkisilla lääkehankinnoilla – tarvitaan tietoa ja yhteistyötä

Lähes kaikki lääkkeet aiheuttavat ongelmia eri eläinlajeille joutuessaan ympäristöön. Siksi lääkkeitä tulee käyttää lääkärin määräämällä tavalla. Lääkkeitä potilaille määrittäessään lääkärit valitsevat hoidon lääkkeen tehon ja turvallisuuden perusteella, mikä onkin tärkeintä. Kuitenkin myös ympäristönäkökohdat tulisi ottaa huomioon mahdollisuuksien mukaan. 

Tutkivan lääketeollisuuden tavoitteena on kaikin puolin tukea toimintaympäristöä, missä on edellytykset tutkia ja kehittää uusia lääkehoitoja ja rokotteita sekä samalla minimoida haitallisia vaikutuksia ympäristöön.

Julkisissa hankinnoissa hankintayksiköt ovat toistaiseksi edellyttäneet yrityksiltä ympäristöohjelmaa. Huomiota on kiinnitetty myös esimerkiksi jätteen vähentämiseen tarkoituksenmukaisilla pakkauksilla sekä materiaalien kierrätettävyydellä. Lisäksi huomioon on voitu ottaa tilaa ja kustannuksia säästävät varastoratkaisut.

Myös lääkkeiden velvoitevarastointiin liittyy ympäristönäkökohta. Velvoitevarastojen tarkoituksena on turvata lääkkeiden saatavuus ja käyttömahdollisuudet tilanteissa, joissa lääkkeiden tavanomainen saatavuus on vaikeutunut tai estynyt lääkkeiden toimituskatkosten, vakavan kriisin tai muun näihin verrattavan syyn takia. Velvoitevarastot perustuvat viranomaisen tekemään tuotevalikoimaan, mutta valikoima saattaa muuttua hankintakausittain.

Hankintakauden vaihtuessa niiden tuotteiden käyttö, jotka eivät enää sisälly tuotevalikoimaan, loppuu. Käytännössä tämä tarkoittaa, että yhdessä yössä lääkeyritysten ylläpitämästä velvoitevarastosta tulee tarpeeton ja se hävitetään. Tämä on resurssien haaskausta ja aivan turhaa ympäristön kuormitusta. Velvoitevarastointilakia tuleekin päivittää siten, että hävikin määrää voidaan järkevästi vähentää. 

Ympäristöluokittelu edellyttää tietoa ja osaamista

Päinvastoin kuin monet muut ympäristössä olevat aineet tai kemikaalit, lääkkeet ovat merkittäviä terveydelle ja niiden kansanterveydelliset edut ovat kiistattomia. Tämän näkökohdan tulisi aina olla etusijalla arvioitaessa lääkkeiden hyötyjä ja riskejä, myös ympäristövaikutusten osalta.

Mitä enemmän haluamme painottaa ympäristönäkökulmia lääkkeiden julkisissa hankinnoissa, sitä enemmän tarvitsemme tietoa siitä, mitkä lääkeaineet ovat muita haitallisempia tai minkä lääkepakkausten tuotannossa ja kuljetuksessa on parhaiten huomioitu ympäristönäkökohdat. 

Ympäristöseikkojen sisällyttäminen ja arviointi kilpailutuksissa edellyttää kuitenkin osaamisen vahvistamista tai kokonaan uudenlaista osaamista niin hankintatoimista vastaavilta asiantuntijoilta kuin lääketeollisuuden yrityksiltä. Hankintayksiköiden ja lääketeollisuuden tulisi yhdessä työstää pidemmän aikavälin ”lääkehankintojen ympäristöstrategia”, jossa tunnistetaan ja asetetaan yhteiset ympäristöhaittoja vähentävät tavoitteet suunnitelmallisesti ja ennakoivasti.

Terveydenhuollon ammattilaiset ja kuluttajat toivovat helppokäyttöistä ja luotettavaa tietoa lääkkeiden ympäristövaikutuksista. Tietoa ei ole ollut saatavilla suomen kielellä, vaikka esimerkiksi naapurimaassamme Ruotsissa tietoja on alettu keräämään jo yli kymmenen vuotta sitten. 

Olemme käytännössä edelleen kaukana tilanteesta, jossa kuluttaja tai terveydenhuollon ammattilainen voisivat esimerkiksi vertailla, mitkä geneeriset lääkkeet ovat ympäristöystävällisimpiä.

Tilanteeseen saadaan helpotusta tulevaisuudessa, sillä Lääketietokeskus on kokoamassa lääkkeiden ympäristöluokitustietoja osaksi muita lääketietoja terveydenhuollon hyödynnettäväksi. Luokituksen on tarkoitus valmistua vuoden 2021 aikana. 

Ympäristöluokitukset voitaisiin siis jatkossa huomioida hankintoja tehtäessä entistä sujuvammin ja esimerkiksi lääkäri voisi huolehtia myös ympäristökuormituksen vähentämisestä samalla, kun hän valitsee potilaalleen parhaan mahdollisen hoidon.

Vastuu ympäristöstä on myös lääkkeen käyttäjällä

Lääkeaineiden haitalliset vaikutukset ympäristölle ovat meidän kaikkien yhteinen huoli. Usein emme kuitenkaan tule miettineeksi, että merkittävin lääkeaineiden lähde ympäristöön on kuitenkin lääkkeen käyttäjä itse. Sairauden ehkäisyyn, parantamiseen tai lievittämiseen käytettävän lääkehoidon seurauksena potilas erittää lääkejäämiä ympäristöön. 

Suhteessa pienempi vaikutus ympäristöön syntyy teollisuuden päästöistä lääkkeiden valmistuksen aikana sekä käyttämättömien tai vanhentuneiden lääkkeiden virheellisestä hävittämisestä. Siksi jokaisen lääkkeen käyttäjän tulisi huolehtia siitä, että vanhentuneet ja ylijääneet lääkkeet palautetaan apteekkiin ja hävitetään asianmukaisesti. 

Lääkkeisiin liittyvät ympäristökysymykset edellyttävät yhteistyötä ja tasapainoista lähestymistapaa

Lääkkeiden ympäristöriskien arviointia tulisi hyödyntää kilpailutuksissa entistä enemmän, ja tämä tulisi nähdä pitkän aikajänteen kehitysprosessina, jossa arvioidaan päätösten hyödyt ja haitat. 

Kehitystyötä tulisi tehdä yhteistyössä ja kansainvälisesti kestävästi. Esimerkiksi Suomen kaltaisilla pienillä markkinoilla liian tiukat kriteerit saattavat johtaa siihen, että lääkettä ei kannata enää tuoda maahan ja potilaiden hoitoon käytettävissä oleva tuotevalikoima kapenee. 

Myös taloudellisista vaikutuksista on keskusteltava avoimesti. Lääkkeiden ympäristönäkökulmien huomioiminen hankinnoissa, esimerkiksi pakkausmateriaalien tai -merkintöjen muuttaminen, tarkoittaa kustannuksia. Kustannusten jakamisesta tulisi käydä laaja keskustelu kaikkien sidosryhmien kesken.

Yksi merkittävä ympäristöteko olisi tuotannon palauttaminen Eurooppaan. Euroopassa olisi paremmat mahdollisuudet valvoa laatua ja vähentää haitallisia ympäristövaikutuksia. Meillä olisi myös vähemmän pirstoutuneita tuotantoprosesseja, jolloin voisimme paremmin vaikuttaa lääkkeiden toimitusvarmuuteen. Samalla voisimme saada lääke- ja koko terveysalasta Euroopalle ja Suomelle uuden talouskasvun vauhdittajan. 

Voisimmeko jopa rohkeasti ajatella, että Suomi voisi tulevaisuudessa olla entistä vahvempi, vastuullinen ja ympäristökysymykset huomioon ottava lääketuotannon maa?