Why Finland – miksi kliinisiä lääketutkimuksia pitäisi tehdä enemmän Suomessa?

07.11.2024 | Johanna Eggen, AbbVie Oy, Henna Mäkelä, Johnson & Johnson, Kirsi Saukkonen, Amgen AB ja Katariina Kartila, Boehringer Ingelheim Finland Ky

Why Finland – miksi kliinisiä lääketutkimuksia pitäisi tehdä enemmän Suomessa?

Kliiniset lääketutkimukset ovat välttämättömiä uusien lääkkeiden kehittämiselle ja tuottavat merkittäviä hyötyjä potilaille, tutkijoille sekä terveydenhuoltojärjestelmälle. Suomen korostaminen houkuttelevana tutkimusmaana on näin ollen kaikkien etu.

Pienenä maana Suomi ei kuitenkaan usein ole keskeinen osa kansainvälisten lääkeyritysten tutkimusstrategioita, sillä Suomeen sijoittuvien tutkimusten osuus on niin rajallinen. Lisäksi, jos uudet lääkkeet eivät pääse korvattavuuden piiriin ja näin Suomen markkinoille, yritykset varmasti miettivät, että miksi aloittaa tutkimuksia pienessä maassa, jos potilaat eivät edes pääse hyötymään tuloksista?

Näistä haasteista huolimatta, meidän erityisosaamisemme, nopeutemme sekö näkyvyytemme voisivat tehdä Suomesta houkuttelevamman kohteen kliinisille tutkimuksille. Lääketutkimuksen arvo yhteiskunnalle -raportin mukaan kliininen lääketutkimus tuottaa merkittäviä välittömiä ja välillisiä yhteiskunnallisia hyötyjä. Yhdessä kliinisessä lääketutkimuksessa potilaiden saaman hoidon arvo on keskimäärin noin 1,2 miljoonaa euroa.
 

Erityisosaamisemme on kilpailuetumme


Suomen vahva osaaminen, erikoistuneet osaamiskeskukset ja saatavilla oleva kattava data tarjoavat meille merkittävää kilpailuetua. Suomi tunnetaan erityisesti faasin I tutkimuksista, joissa tällä hetkellä suurin osa keskittyy onkologian alueelle. Meillä on parhaillaan käynnissä 25 onkologista faasi I/ tai faasi I/II tutkimusta ja akkreditoidut syövänhoidon osaamiskeskukset mahdollistavat korkeatasoisen tutkimusympäristön sekä asiantuntevan hoidon syöpäpotilaille.

Tämän lisäksi meillä on laajasti erikoistuneita osaamiskeskuksia, kuten Turun lääketieteelliseen kuvantamiseen keskittynyt PET-keskus, Itä-Suomen yliopiston aivotutkimusyksikkö sekä Tampereen lastentutkimuskeskus PeeTU.

Suomessa on vahva osaaminen myös rokotetutkimusten parissa. Olemme olleet mukana useissa suurissa rokotetutkimuksissa, kuten COVID-19-rokotteiden kehityksessä - kokemus, joka auttaa meitä olemaan jatkossakin kilpailukykyinen kumppani myös tulevissa pandemiavalmiuksissa.

Suomen kattava biopankkiverkosto tarjoaa kliinisille lääketutkimuksille arvokasta tietoa lääkkeiden tehoon ja turvallisuuteen vaikuttavista geneettisistä tekijöistä. Biopankkinäytteitä hyödyntämällä avulla voidaan tunnistaa biomarkkereita, joiden avulla löydetään parhaiten hoidosta hyötyvät potilasryhmät – edistäen yksilöllistä ja tehokasta hoitoa.

Suomessa on myös useita rekistereitä, joiden kliinistä dataa voidaan hyödyntää harvinaissairauksien tutkimuksissa esimerkiksi luomalla virtuaalinen kontrollihaara rekisteritietojen pohjalta. Tämä mahdollistaa harvinaissairauksien tutkimuksen ilman perinteistä satunnaistettua kontrolliryhmää, jonka koostaminen voi olla haasteellista pienissä potilasryhmissä.


Nopeudelle ja näkyvyydellä lisää tutkimuksia Suomeen


Suomessa viranomaiset antavat mielellään neuvoja tutkimusten aikana. Hyvä yhteistyö paikallisten viranomaisten kanssa on erinomainen kilpailuvaltti Suomelle. Tällainen käytäntö ei ole itsestäänselvyys jokaisessa maassa.  

Lääkeyritykset arvostavat nopeaa ja tehokasta rekrytointiprosessia, koska viiveet potilasrekrytoinnissa ovat yksi kliinisten tutkimusten suurimmista haasteista. Sairaaloiden sujuvat sisäiset tutkimuksen käynnistysprosessit nopeuttaisivat entisestään tutkimuksen alkua. Tarvitsemme Suomesta konkreettista dataa rekrytointien onnistumisesta ja tehokasta viestintää yhteistyömahdollisuuksista. Rekrytointitehokkuus on lääkeyrityksille merkki siitä, että kyseisessä maassa on suotuisa tutkimusympäristö. Hyvä työkalu markkinoida klinikan tutkimusosaamista on osoittaa konkreettisesti tilastot rekrytointitehokkuudesta ja kertoa, miten eri tautityypeissä on prosentuaalisesti päästy rekrytointitavoitteisiin. 

Suomalaisten tutkijoiden verkostoituminen ja näkyvyys kansainvälisissä kokouksissa, joissa voi luoda yhteyksiä lääkeyritysten tutkimuspuoleen, ovat ratkaisevassa asemassa Suomen vetovoiman lisäämisessä. Tässä ei tule nöyristellä vaan rohkeasti tuoda esiin esimerkkejä onnistumisista. Liittyminen kansainvälisiin kliinisten tutkimusten yhteistyöverkostoihin auttaa pientä maata saamaan näkyvyyttä ja osoittaa, että se on aktiivinen toimija globaalissa tutkimusympäristössä. Verkoston kautta voi myös päästä mukaan akateemisiin kliinisiin lääketutkimuksiin. 

Kliinisten tutkimusten jatkuminen Suomessa riippuu siitä, kuinka hyvin pystymme osoittamaan potentiaalimme tutkimusympäristönä. Tämä edellyttää paitsi tehokasta tutkimusten toteuttamista, myös vahvaa viestintää siitä, miksi Suomi on houkutteleva kohde lääkeyritysten tutkimuksille.

Lääketeollisuus ry:n kliinisten tutkimusten asiantuntijaryhmä on luonut 'Why Finland' -nimisen esitysmateriaalin, jonka tarkoituksena on mainostaa Suomea houkuttelevana tutkimusmaana. Tämä työkalu on vapaasti käytettävissä kaikille Suomen aseman edistämiseksi kliinisten lääketutkimusten toteuttamiskohteena. Tehdään yhdessä Suomesta kliinisiä lääketutkimuksia puoleensa vetävä voittaja!

Avoimet kliiniset lääketutkimukset Suomessa terapia-alueittain. Lähde: LT Ry Investointikyselý 2023

 


Kirjoittajat ovat Lääketeollisuus ry:n Kliinisen lääketutkimuksen asiantuntijaryhmän jäseniä.