14.03.2025 | Arto Virtanen, viestintä- ja vastuullisuusjohtaja
Vettä, energiaa ja lääkkeitä
Pandemian ja erityisesti Venäjän hyökkäyssodan myötä Euroopassa ja laajemmin maailmassa turvallisuus on täyttänyt niin arkiset kahvipöytäkeskustelut, politiikan agendan kuin yleisen ilmapiirin monissa yhteiskunnissa.
Suomen vahvuutena on tavattu pitää kokonaisturvallisuuteen nojaavaa toimintatapaamme. Mitä kokonaisturvallisuudella tarkoitetaan? Turvallisuuskomitea on sanoittanut kokonaisturvallisuuden seuraavalla tavalla:
”Kokonaisturvallisuuden toimintamallissa yhteiskunnan elintärkeät toiminnot turvataan viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten yhteistoiminnalla kaikissa olosuhteissa ja kaikilla tasoilla.”
Huoltovarmuuskeskus ilmentää hyvin tätä sektorirajat ylittävää yhteistyötä. Lääketeollisuus on sen toiminnassa tiiviisti mukana. Lääkkeet nähdään aivan oikein yhteiskunnan kannalta kriittiseksi tekijäksi, jonka osalta on varauduttava myös poikkeustilanteisiin.
Lääkkeillä on laajoja kokonaisturvallisuuden vaikutuksia. Kuten eräs poliittinen päättäjä taannoin luonnehti, että vaikka tarpeita on paljon, niin ilman ”vettä, energiaa ja lääkkeitä” emme pärjää. Lääkehoidot parantavat ja ehkäisevät sairastumista. Ne pitävät työikäisen väestön työ- ja toimintakykyisenä, mikä on kansantalouden perustaa.
Presidentti Sauli Niinistö valmisteli Euroopan komissiolle raportin siviilivarautumisesta. ”Safer Together” -niminen raportti korosti muun muassa kokonaisvaltaista varautumista, kansalaisten mukanaoloa sekä moniulotteisesti yhteistyötä. Kovin suomalaisilta kuulostaneet teesit olivat muulle Euroopalle tärkeitä terveisiä muutosten ajassa.
Myös kaikissa kansallisissa päätöksissä on tärkeää kyetä laaja-alaisesti huolehtimaan suomalaisten kokonaisturvallisuudesta. Lääkkeiden kohdalla se tarkoittaa myös markkinamekanismien toiminnan ymmärtämistä ja huolen pitämistä siitä, että Suomen kaltainen pieni lääkemarkkina kykenee jatkossakin turvaamaan lääkkeiden saatavuuden potilaille.
Puoliväliriihessä tämä tarkoittaa toimialan tunnistamista kasvualaksi sekä uusien lääkesäästöjen välttämistä. Käynnissä oleva hallitusohjelmaan pohjaava työ uusien lääkkeiden arviointi- ja käyttöönottojärjestelmän uudistamiseksi on erittäin tärkeä.
Suomalaiseen kokonaisturvallisuuteen kuuluu keskeisesti lääkkeiden saatavuudesta huolehtiminen. Pidetään se mielessä kaikessa päätöksenteossa, valtakunnallisesti ja hyvinvointialueilla.