Uudet lääkehoidot tuovat toivoa

Novartiksen kaltaisten innovatiivisten lääkeyritysten työnä on kehittää sairauksiin yhä parempia hoitoja. Uusien lääkkeiden kehittäminen on aikaa, rahaa ja kärsivällisyyttä vaativa prosessi. Lääkkeen matka tutkimuslaboratoriosta lääkkeen myyntilupaan, Kela-korvattavuuteen ja potilaiden käyttöön vie vuosia.

Pitkä prosessi kuitenkin palkitaan, kun uusi hoito helpottaa kärsimystä tai tuo toivoa sellaisen sairauden kanssa elävälle ihmiselle, jolle hoitoja ei aiemmin ole ollut olemassa. Kyse on myös potilaan läheisistä: siitä että saamme vielä lisää yhteisiä hetkiä rakkaidemme kanssa.

Suomessa on monin tavoin upeat puitteet kansainvälisille lääkealan investoinneille. Sähköisessä muodossa olevat terveysrekisterit, korkeatasoinen terveydenhuolto ja myönteisesti tutkimuksiin suhtautuva kulttuuri ovat vahvuuksiamme. Kliinisten lääketutkimusten lainsäädäntö, terveysdatan käyttöä koskeva toisiolaki sekä biopankkilaki nostivat Suomen kilpailukykyä muihin maihin nähden.

Yksinkertaistetut lupakäytännöt ja ”yhden luukun periaate” on ehdoton kilpailuetu. Esimerkkinä Suomen Biopankit FINBB, jonka Fingenious® palvelu mahdollistaa miljoonien potilasnäytteiden sekä niihin liittyvien kliinisten ja biopankkinäytteiden saamisen tutkimuskäyttöön.

Kilpailu lääketutkimuksista on kuitenkin kovaa. Tästä kertoo se, että kliinisten lääketutkimusten ja lääketeollisuuden TKI-panostusten määrä on Suomessa ollut viime vuonna laskussa.¹

Yksi tapa houkutella investointeja on jatkaa työtä terveysdatan hyödyntämisen eteen. Tänä keväänä valmistunut selvitys toisiolain toimeenpanon haasteista korostaa, että tekemistä riittää. Tulevalla vaalikaudella olisikin syytä tehdä kansallinen terveystietostrategia, jossa määritetään toimenpiteet, joiden avulla Suomi pysyy globaalina edelläkävijänä terveystietojen hyödyntämisessä. Strategia kannattaa tehdä eri toimijoiden yhteistyönä niin, että myös yritykset ovat keskustelussa mukana. Jotta Suomi houkuttelee jatkossakin investoijia, on tärkeää, että tutkimusten lupakäsittely on jouhevaa ja ennakoitavaa.

Suomalaisten kannalta ei ole yhdentekevää, missä lääkkeiden kehitys tapahtuu. Ensinnäkin kyse on siitä, pääsevätkö suomalaiset mukaan lääketutkimuksiin. Kliinisissä lääketutkimuksissa lääkeyritykset kustantavat tutkimuslääkkeet potilaille ja saavat tärkeää tietoa niiden vaikutuksista. Tälläkin hetkellä sadat suomalaiset osallistuvat erilaisiin lääketutkimuksiin ja voivat saada niistä apua sairautensa hoitoon.

Kyse on myös osaamisesta. Kiinnostavat tieteelliset tutkimukset houkuttelevat alan parhaita tutkijoita. Huippututkimus kytkeytyy tiiviisti yhteen korkeatasoisen jokapäiväisen kliinisen potilastyön kanssa. Arjen tutkimustyössä jatkuva haaste on, miten tutkijalääkäreille löytyy aikaa tehdä tutkimustyötä potilastyön lisäksi. Riittävät henkilöresurssit takaavat myös sen, ettei tutkijan työaika kulu rahoituksen etsimiseen tai etteivät huippututkijat karkaa Suomesta maailmalle. 

Potilaiden lisäksi lääketutkimuksista hyötyy suomalainen yhteiskunta. Lääkekehitystyö on kallista ja vaatii isoja investointeja, joten yksityinen rahoitus tulee tarpeeseen. Suomessa lääketeollisuuden TKI-investoinnit olivat viime vuonna yhteensä 234 miljoonaa euroa.¹ Yksistään Novartiksella on parhaillaan käynnissä Suomessa yli 30 kliinistä lääketutkimusta kaikissa eri lääketutkimuksen vaiheissa. Kliinisten lääketutkimusten lisäksi Novartis tekee Suomessa paljon muunlaista tutkimuyhteistyötä.

Työtä lääkealan toimintaympäristön kehittämiseksi on tärkeää Suomessa jatkaa. Ennen kaikkea kyse on siitä, että suomalaisilla potilailla on oikeus päästä jatkossakin osaksi lääketutkimuksia ja saada parasta mahdollista hoitoa.

Elina Wiik, lääketieteellinen johtaja, onkologia, Novartis Finland Oy

1.    Lääketeollisuuden tuotantoinvestoinnit lähes kaksinkertaistuivat Suomessa viime vuonna - Lääketeollisuus ry (laaketeollisuus.fi)

FI2206307505