Tutkimustyötä hankaloittavaa toisiolakia uudistettava pikaisesti tulevalla hallituskaudella

Suomi on erinomainen paikka terveysalalla tehtävälle rekisteritutkimukselle. Suomessa on laajat sähköiset terveysrekisterit, joissa on tietoa suomalaisten terveydentilasta ja hoidoista. Suomessa on myös vahva perinne terveydenhuollon ja yritysten välisestä yhteistyöstä. Lisäksi Suomessa on rakennettu terveysdatan hyödyntämistä varten tutkimusinfrastruktuuri, joka huomioi potilaiden tietosuojan. Siitä otetaankin mallia jo nyt muualla Euroopassa.

Rekisteritietoja on jo yhdistetty eri tavoin monissa kiinnostavissa tutkimushankkeissa, ja niiden tuloksia voidaan hyödyntää potilaiden hoidossa. Esimerkiksi Itä-Suomen yliopiston toteuttamassa laajassa TRIFI-rekisteritutkimuksessa saatiin aivan uutta tietoa hoitoresistentin masennuksen riskitekijöistä ja hoidosta, mikä on tärkeää hoidon kehittämisen näkökulmasta.

Varsinainen rekisteritutkimuksen kruununjalokivi on ollut FinnGen-hanke, jonka tutkimustuloksia on voitu hyödyntää muun muassa diabeteksen hoidossa. Tutkimukset ovat siis keino hoitaa paremmin ja vaikuttavammin.

Samalla tutkimukset tuovat Suomeen kansainvälisiä investointeja. FinnGen-hanke on hyvä esimerkki siitä, kuinka valtion siemenpanostus on poikinut moninkertaisesti yksityisiä investointeja, kun hankkeessa on mukana yli kymmenen kansainvälistä lääkeyritystä.

Lääketeollisuus ry:n vuosittain tekemän selvityksen mukaan alan investoinnit ovat jälleen kasvaneet vuonna 2022. Yhteensä alan yritykset investoivat Suomeen noin 380 miljoonaa euroa, mikä on edellisvuoteen nähden noin 6 % enemmän.

Suunta on ollut oikea, mutta luvut voisivat olla vieläkin paremmat. Moni mahdollisuus esimerkiksi rekisteritutkimusten osalta on jäänyt käyttämättä osittain lainsäädännön haasteiden vuoksi. Toisiokäyttöä koskettava lakikokonaisuus ei toimi yhteen käyttäjien näkökulmasta, ja toimijat kokevat lupaprosessit hitaiksi ja kustannusten nousseen. Kansainvälinen rekisteritutkimusyhteistyö on hankaloitunut ja jopa estynyt. Lainsäädäntö on luonut esteitä myös erityisesti akateemiselle tutkimukselle.

Tulevalla hallituskaudella onkin erityisen tärkeää korjata toisiolakia pikaisesti, ja tämä muutostarve tulee kirjata parhaillaan rakenteilla olevaan hallitusohjelmaan. 

Toisiolain uudistuksessa on tärkeää huomioida tutkijoiden ja muiden sidosryhmien tarpeet sekä tietoturvan ja -suojan taso. Erityisesti akateemisten rekisteritutkimusten määrä ja investoinnit niihin voisivat vielä mittavasti kasvaa. Toisiolain uudistaminen on kriittinen kysymys, jos haluamme rekisteritutkimusinvestoinnit vahvaan kasvuun. 

Lähteet:
Markku Lähteenvuo, Heidi Taipale, Antti Tanskanen, Saara Rannanpää, Jari Tiihonen. Courses of treatment and risk factors for treatment-resistant depression in Finnish primary and special healthcare: A nationwide cohort study, Journal of Affective Disorders, Volume 308, 2022, Pages 236-242 

Esiselvitys toisiolain vaikutuksista sote-tietojen toisiokäyttöön tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnassa sekä opetuksessa, Gesund Partners, 2022 

Tämä teksti on julkaistu ensimmäisen kerran tämän vuoden huhtikuussa.