Tiesitkö, että tehokkaita, innovatiivisia lääkehoitoja saadaan Suomessa potilaan käyttöön hyvin kohtuullisilla kustannuksilla?

Tämä sisältää sairauksien hoidon, kuntoutuksen sekä terveyden edistämisen. Lisäksi järjestelmä pyrkii varmistamaan, että terveyspalvelut ovat saatavilla, kohtuuhintaisia ja laajalti saavutettavissa kaikille väestöryhmille. Kysymys aivan aluevaalien ytimestä.

Julkisessa keskustelussa taivastellaan suomalaisten kasvavia sote-menoja. Ei kuitenkaan tarvinne kuin vilkaista Suomen ikäpyramidia, niin pääasiallinen taustasyy kasvaville sote-menoille avautuu. Terveydenhuollon kuormitus luonnollisesti kasvaa väestön ikääntyessä. Harmaantuvassa maassa kansalaiset tulee erilaisin keinoin pitää itsenäisesti toimintakykyisinä. Ja ikäihmisiä tässä tavoitteessa tukevat ammattilaiset ja omaiset työkykyisinä, motivoituneina ja hyvinvoivina.

Terveydenhuoltojärjestelmän päätavoite ei ole säästää

Kestävän ja toimivan terveydenhuoltojärjestelmän tavoitteena on tuottaa optimaalisilla resursseilla maksimaalinen määrä terveyttä. Millaisiin resursseihin kannattaa ja tulee investoida?

Terveydenhuoltojärjestelmän erilaisten keinojen kustannusvaikuttavuudesta on varsin rajallisesti tietoa. Lääkkeet ovat säännön vahvistava poikkeus. Niiden kustannusvaikuttavuutta on tutkittu ja arvioidaan perusteellisesti aina otettaessa uutta innovatiivista lääkehoitoa potilaskäyttöön. Kaikkea ei kuitenkaan aina varmuudella tiedetä, kun uusi lääke saa käyttöluvan – etenkään pitkän aikavälin terveyshyödyistä suhteessa hoidon hintaan.

Tarvitaan mahdollisuuksia ja keinoja hallita tätä epävarmuutta. Jos lääkehoidolla saatu terveyshyöty ei vastaa asetettuja odotuksia, investoidaanko terveydenhuoltojärjestelmän puolesta vähemmän? Entäpä, jos ylitetään odotukset? Investoidaanko enemmän?

Terveyshyödyn ja kustannusten epävarmuutta voidaan hallita

Uuden lääkehoidon tuottaman terveyshyödyn ja hoidon kustannuksen kohtuullisuuteen mahdollisesti liittyvää epävarmuutta voidaan hallita erilaisin keinoin. Erityisesti kansalaisten näkökulmasta Suomessa on onneksi lainsäädännössä mahdollistettu tietyille lääkkeille Kela-korvattavuus sairausvakuutuksesta ehdollisena. Toisin sanoen, uudet lääkehoidot saadaan huolellisen arvioinnin ja ratkaisulähtöisten neuvottelujen jälkeen potilaskäyttöön ”riskiä” tasaavalla, lääkkeen kehittäjän ja terveydenhuoltojärjestelmän maksajan välisellä, luottamuksellisella sopimuksella.

Neuvottelujen ja sopimusten ansiosta on viime vuosien aikana saatu lähes sata uutta innovatiivista lääkevalmistetta potilaiden käyttöön Suomessa¹. Vain harva tietää, kuinka kustannusvaikuttavalla ja kohtuullisella hinnalla.

Vain käytössä oleva lääke tuottaa kansalaisille terveyttä ja hyvinvointia. Uusien lääkkeiden vaikuttavuuteen liittyvän epävarmuuden hallintaan on välttämätöntä löytää keinoja, kaikkia uusia lääkehoitoja arvioitaessa. Ja edelleen, terveydenhuollon ammattilaisten on voitava luottaa arvioinnin lopputulokseen ja laatuun. Kun lääkehoito on asianmukaisesti arvioitu, tuottaa se terveyshyötyjä kohtuulliseksi arvioidulla kustannuksella. Se tulee ottaa käyttöön niille kansalaisille, jotka hoitoa tarvitsevat.

Ilman tehokkaita lääkehoitoja väestön tarve muille terveydenhuollon palveluille, kuten sairaalahoidoille, kasvaa, mikä kuormittaa terveydenhuoltojärjestelmää entisestään. Niin lyhyellä, kuin pitkällä aikavälillä.

“Mitä tapahtuu, jos lääkkeitä ei ole?”

Tekoäly vastaa näin: ”lääkkeiden puute vaikuttaisi voimakkaasti sekä yksilöiden että yhteiskunnan terveyteen ja hyvinvointiin.”

Tekoäly ei kuitenkaan kerro, lisääntyisikö vai vähenisikö terveys ja hyvinvointi. Tähän vastaamiseen tarvitaan ilmeisesti oikeaa älyä.

Lähde:
1) Ehdollinen korvattavuus - Lääkkeiden hintalautakunta