Terveydenhuollon haasteisiin löytyy ratkaisuja yhdessä

Näitä kysymyksiä on kuluneen kevään aikana puitu niin vaalikeskusteluissa kuin Säätytalon hallitusneuvotteluissa. Myös lääkeyrityksessä etsimme ratkaisuja näihin kysymyksiin. Olemme osa terveydenhuoltojärjestelmää ja haluamme vahvistaa sen toimintaa, jotta jokainen potilas saa tarvitsemansa hoidot oikeaan aikaan.

Kun suomalaisilta kysytään, mikä meille on elämässä tärkeää, terveys nousee kärkiteemojen joukkoon. Terveys on inhimillisesti tärkeää, mutta terveys on myös taloutta. Sairaudet aiheuttavat yhteiskunnallisia kustannuksia muun muassa työkyvyttömyytenä ja sairauspoissaoloina. Terveyden lisäämiseksi tarvitsemme kaikki keinot käyttöön, niin sairauksien ennaltaehkäisyn kuin tutkitusti tehokkaat hoidot.

Hyvä uutinen on, että nykyään pystymme hoitaa monia sairauksia, joihin ei aiemmin ollut olemassa hoitoja. Uusilla lääkehoidoilla on voitu myös merkittävästi parantaa ihmisten työ- ja toimintakykyä. Esimerkkejä tästä ovat vaikkapa migreenin, reuman tai diabeteksen kehittyneet lääkehoidot. Lääkkeet ovat olennainen osa modernia terveydenhuollon ammattilaisen työkalupakkia.

Lääketiede ja terveysteknologia ovat viime vuosina kehittyneet kovaa vauhtia, mutta lainsäädäntö ei ole kaikilta osin pysynyt perässä. Tästä kertoo esimerkiksi monien syöpäpotilaiden ja syöpätautien erikoislääkäreiden huoli uusien vaikuttavien hoitojen saatavuudesta viiveettömästi käyttöön. Samoin digitaalisuuden ja terveystietojen hyödyntämisessä terveydenhuollon kehittämiseksi on edelleen esteitä. Suomessa onkin laajasti tunnistettu tarve uudistaa sääntelyä, jotta potilaat ja koko terveydenhuoltojärjestelmä pääsevät hyötymään terveysteknologian ja lääketieteen kehityksestä.

Uusi hallitus näyttää tarttuvan haasteeseen, sillä useissa hallitusohjelman kirjauksissa halutaan uudistaa lääkkeisiin liittyvää sääntelyä sekä hyödyntää uutta teknologiaa nykyistä voimakkaammin terveydenhuollossa. Kaikkien uudistuksien ei tarvitse edes maksaa. Esimerkiksi yhtenäistämällä sairaalakanavan ja avohuollon lääkkeiden arviointia voidaan parhaimmillaan sekä nopeuttaa uusien vaikuttavien hoitojen pääsyä potilaille että purkaa päällekkäistä byrokratiaa. Ei ole järkevää ja tehokasta, että Suomen kokoisessa maassa lääkkeiden arviointiosaaminen hajaantuu useiden eri viranomaisten kesken.

Keskeistä niin lääkeasioiden uudistamisessa kuin muussa terveydenhuollon kehittämisessä on muistaa ennen kaikkea potilaan näkökulma. Saako Suomessa jatkossakin sairastuessaan parasta mahdollista hoitoa asuinpaikasta ja varallisuudesta riippumatta? Onko lääkärin mahdollista hoitaa potilasta tarvittaessa uusimmilla innovatiivisimmilla lääkehoidoilla? Jotta vastaus on kyllä, tarvitaan sujuvaa lääkehoitojen arviointiprosessia, hoitojen vaikuttavuuden seurantaa ja arviointia sekä lääketieteen kehittyessä mahdollisuuksia yksilöllisiin päätöksiin ja erilaisiin riskinjakosopimuksiin lääkeyritysten ja yhteiskunnan välillä.

Ennen kaikkea tarvitaan kaikkien sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden yhteistyötä ja kumppanuutta palveluiden kokonaisvaltaiseksi kehittämiseksi. Vaikka suomalaisen terveydenhuollon haasteet tuntuvat usein julkisen keskustelun perusteella valtavan kokoisilta, ratkaisuja on olemassa ja ne kannattaa ottaa rohkeasti käyttöön.