Syksyllä käännettävä kasvuhanaa suuremmalle

Elinkeinoelämän heinäkuun suhdannebarometrin mukaan talouden suhdannepohja on nyt käsillä ja parempaa on edessäpäin. Tämän vuoden nolla- tai miinuskasvun jälkeen ensi vuodeksi ennustetaan eri laitosten arvioissa varovaista kasvua.

Epävarmuus ja julkisen talouden vahvistamiseen tähtäävät leikkaukset värittävät yhteiskunnallista tunnelmaa Suomessa. Nyt tarvitaan piristystä ilmapiiriin ja kunnon kasvusysäys. Lääketeollisuuden näkökulmasta voi nostaa esiin erityisesti muutaman ”matalalla poimittavissa olevan” kasvutekijän.

Ensimmäinen asia olisi  uudelleenarvioida toimialaan jo ensi vuonna kohdistuvia säästöjä. Julkista taloutta on vahvistettava ja teollisuus ei kyseenalaista toimien tarvetta tai mittaluokkaa. Sen sijaan säästöjen rakennetta tulisi hioa mahdollisimman vähän uusia investointeja tukahduttavaksi.

Toisena asiana on otettava kaikki irti terveys- ja hyvinvointialan kasvuohjelmasta sekä kansallisesta TKI-strategiasta. Lääketeollisuuden viime vuoden 464 miljoonan investoinnit ovat tärkeitä koko kansallisen investointi- ja erityisesti TKI-panostusten kehityksessä. Nostetaan siis terveys ja lääketeollisuus kansallisen TKI- ja kasvutyön keskiöön.

Kolmas asia liittyy Suomen kilpailukyvyn kehittämiseen. Tuoreen WAIT-indikaattorin tulokset olivat investointien näkökulmasta huolestuttavia. Suomi jää eurooppalaisessa vertailussa vuosi vuodelta jälkeen, kun mitataan, kuinka suuri osa Euroopan lääkeviraston EMA:n hyväksymistä lääkkeistä pääsee potilaalle asti. Investoinnit ja markkinoillepääsy ovat kytköksissä toisiinsa ja ennen muuta kyseessä on potilaan saama terveyshyöty. Markkinoillepääsyn sujuvoittaminen entisestään olisikin suoraan myös investointeja tukeva toimenpide.

Neljäntenä asiana on muistettava, että uusia toimialan investointeja voidaan edistää oikeansuuntaisilla politiikkaratkaisuilla Euroopassa. Uudet europarlamentaarikot saavat käsittelyynsä lääkelakipaketin, joka sisältää muun muassa innovaatioihin läheisesti kytkeytyvät immateriaalioikeudet. Paketin on vahvistettava Euroopan ja Suomen asemaa kovassa kansainvälisessä kilpailussa, ja kilpailukykyä heikentävät toimet on tärkeä välttää.

Viides ja viimeinen asia on ensi huhtikuun alue- ja kuntavaalien alla muistaa, että hyvinvointialueet ovat avaintoimijoita niin lääketutkimuksessa kuin uusimman lääkehoidon saamisessa potilaalle. Lääketeollisuuden ulkopuolisella konsultilla teettämä uusi selvitys osoittaa, että yhden kliinisen lääketutkimuksen hoidon arvo potilaille on 1,2 miljoonaa ja yhteiskunnallinen arvo Suomen terveydenhuollolle noin 10 miljoonaa euroa.

Potilas saa uusimman hoidon ja tutkimuksen kustantava yritys hoitaa niin lääke- kuin henkilöstökulut. Ehdoton win-win -tilanne. Tähän hyötyyn päästään kiinni vain, jos hyvinvointialueilla priorisoidaan tutkimusta. Suunta on valitettavasti jo useamman vuoden ollut toisen suuntainen, mutta käänne täysin mahdollinen.

Lääketeollisuus on sitoutunut kansallisiin ponnisteluihin kestävän kasvun rakentamiseksi. Edellä kuvatut toimialan kasvutekijät ovat toteutettavissa ja hyödyt laajoja koko yhteiskunnalle. Syksyllä olisikin hyvä pyrkiä muuttamaan vallitsevaa ilmapiiriä ja kääntämään kansallista kasvuhanaa suuremmalle. Me olemme mukana talkoissa.

Arto Virtanen
viestintä- ja vastuullisuusjohtaja
Lääketeollisuus ry