Suomi kukoistaa vain menestyvässä Euroopassa

Terveys - Ei vain hyvinvoinnin vaan myös talouden kulmakivi 

Koronapandemia on muistuttanut meitä terveyden merkityksestä - ei vain ihmisten vaan myös valtioiden hyvinvoinnille. Terveys on investointi. Tämä on erityisen tärkeää muistaa nyt, kun Euroopan unionissa on parhaillaan käynnissä useita lainsäädäntöhankkeita, jotka vaikuttavat lääkealaan. Hankkeiden tarkoitukset ovat jaloja ja hyviä: muun muassa parantaa lääkkeiden saavutettavuutta potilaille, vähentää epätasa-arvoa, suojella ympäristöä ja edistää kestävyyttä.

Lääkeala on erityisen pitkäjänteistä liiketoimintaa, jossa korostuvat toimintaympäristön vakaus ja ennakoitavuus. Tämä pätee erityisesti kannustimiin, korvattavuuteen ja hinnoitteluun. Nyt luotavalla lainsäädännöllä on pitkäkestoisia vaikutuksia, eikä niiden riskejä eurooppalaisten hyvinvoinnille ole pohdittu riittävästi.

Investointien ja tutkimuksen haasteita

Viimeisten vuosien aikana Euroopan asema investointi- ja tutkimuskohteena on heikentynyt merkittävästi suhteessa USA:han ja Kiinaan, johtuen osittain yksinkertaisemmasta sääntelystä näissä maissa. Ehdotetut muutokset erityisesti EU:n lääkelainsäädännössä heikentäisivät entisestään EU:n houkuttelevuutta investointikohteena.

Strateginen autonomia ja lääkehuollon turvaaminen

Maailman epävarmuuden ja sodan vallitessa strategisen autonomian kysymykset ovat nousseet keskiöön. On välttämätöntä, että Eurooppa turvaa oman lääkehuoltonsa vastatakseen poikkeusolojen haasteisiin.

EU:n lääkelainsäädännön uudistuksen tärkeys

EU:n lääkelainsäädännön uudistuksen onnistuminen edellyttää lääkealan erityispiirteiden huomioimista ja toimintaympäristön kehittämistä innovointiin ja investointeihin kannustavaksi. On tärkeää varmistaa, että lääkkeet ovat saatavilla kaikille potilaille, myös vähävaraisille, nykyistä nopeammin.

Keskeisimmät toimenpiteet Euroopan ja Suomen menestykselle:

• Lääkealan rahoituksen lisääminen: Varmistetaan, että Euroopassa on riittävästi resursseja uusien lääkkeiden tutkimukseen ja kehittämiseen. Tällä hetkellä lääkealan tutkimus- ja kehitysinvestoinnit ovat vuodessa noin 25 miljardia euroa pienemmät kuin USA:ssa.
• Ennustettavat ja riittävät kannustimet tutkimus- ja kehitysinvestoinneille: Kannustimet eivät saa olla riippuvaisia markkinoillepääsystä tai muusta yritykselle vaikeasti ennakoitavasta tekijästä.
• Täyttymättömien lääketieteellisten tarpeiden laajempi määrittely: Huomioidaan sairauksien taakka yhteiskunnalle.
• Lääkkeiden myyntilupaprosessin yksinkertaistaminen: Nopeutetaan uusien lääkkeiden tuotekehitystä ja saavutettavuutta potilaille. Euroopassa myyntilupaprosessi kestää keskimäärin 6 kuukautta kauemmin kuin USA:ssa.
• Ympäristövaatimusten suhteellisuus: Ennakoimattomasti lisääntyvät vaatimukset eivät saa estää uusien innovatiivisten lääkkeiden saavutettavuutta potilaille. 

Suomen nykyinen hallitus on ohjelmassaan sitoutunut kehittämään terveysalaa strategisesti tulevaisuuden kasvun ja innovaation alaksi. Suomessa onkin paljon potentiaalia houkutella uusia investointeja, ja lääkealalla on merkittävä rooli kansallisen neljän prosentin TKI-tavoitteen saavuttamisessa. Tämä on vaarassa, jos eurooppalainen lainsäädäntö näivettää koko maanosan toimialan perusedellytyksiä. Suomen on aktiivisesti vietävä innovaatiomyönteistä viestiä Eurooppaan. Suomi voi kukoistaa vain menestyvässä Euroopassa!