18.05.2022 | Sirpa Rinta ja Suvi Mäklin
Sote-integraatio on askel kohti läpinäkyvämpää priorisointia
Hyvinvointialueet järjestäytyvät vauhdilla. Päättäjät alueilla pohtivat, miten aikaisempaa suuremmat palvelukokonaisuudet voidaan sovittaa yhteisiin raameihin ja kohdentaa resurssit sinne, missä niillä saadaan eniten vaikuttavuutta – terveyttä ja hyvinvointia. Kyse on valintojen tekemisestä eli priorisoinnista.
Priorisointia hyvinvointialueiden ja sote-integraation aikana tarkasteltiin toukokuun alussa järjestetyssä Terveysfoorumissa otsikolla ”Riittävätkö leveämmät hartiat?”. Taloudellista kuormaa on helpompi kantaa leveämmillä hartioilla, mutta suuruuden ekonomia ei yksin riitä. Ikääntyvän väestön kasvava palvelutarve ja hoitovelka edellyttävät alueilta myös aktiivista toiminnan kehittämistä. Muutos vie vuosia ja siinä onnistuminen edellyttää jatkuvaa tilannekuvan päivittämistä.
Käsillä oleva muutos mahdollistaa sen, että uusia toimintatapoja ja potilaiden koko hoitopolkua voidaan lähestyä uudella tavalla. Saavutettuja terveyshyötyjä voidaan seurata ja hoitoa ohjata kertyvään tietoon pohjautuen. Uudistuksen myötä hyvinvointialueen palvelulupaus määrittelee alueen kokonaisedun ja luo sen priorisointilinjaukset. Parhaimmillaan hyvinvointialueen rakenteet ja kokonaisvastuu mahdollistavat oikean hoidon oikealle potilaalle oikeaan aikaan.
Oikein kohdennettu hoito on investointi ihmisten terveyteen ja yhteiskuntaan, ja oikean kohdentamisen merkitystä terveydenhuollossa tulee kasvattaa. Esimerkiksi vaikuttavalla lääkehoidolla voidaan korvata terveydenhuollon muita interventioita ja mahdollistaa entistä useammin avohoito sairaalahoidon sijaan. Sairaalahoidon tarpeen väheneminen laskee sairauden aiheuttamia kokonaiskustannuksia. Lisäksi tehokas ja vaikuttava hoito edistää ihmisten työ- ja toimintakykyä sekä elämänlaatua.
Tieto hoidon vaikuttavuudesta ja tiedolla johtaminen edistää tehtyjen valintojen läpinäkyvyyttä. Priorisointia tehdään koko ajan, mutta se ei ole nyt avoimesti näkyvissä. Johanna Lammintakasen (UEF) mukaan priorisointi on eri vaihtoehtojen välillä tapahtuvaa oikeudenmukaista ja perusteltua päätöksentekoa, jonka tavoitteena on ohjata terveyspalvelujen järjestämistä muuttuvassa toimintaympäristössä (Lammintakanen 2005).
Terveysfoorumin paneelikeskustelussa todettiinkin priorisointikeskustelun olevan prosessi, joka etenee, ja jokainen sukupolvi joutuu määrittelemään uudelleen rajansa. Kansallisella tasolla tätä rajojen määrittelyä jatketaan syksyllä, kun sosiaali- ja terveysministeriö kutsuu eri tahot yhteisen pöydän ääreen keskustelemaan priorisoinnista.
Sirpa Rinta, johtava asiantuntija, Lääketeollisuus ry
Suvi Mäklin, erityisasiantuntija, Lääketeollisuus ry