Seisooko lopussa kiitos?

Kesän ajan mediat ja lehdet ovat pullistelleet analyysejä hallituksen toimintakyvystä tai kyvyttömyydestä. Substanssiasiat ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Toivottavasti lomien jälkeen päästään käsiksi ohjelman sisältöön. Ohjelmassa kun on paljon hyvää - isoja ja pieniä kiitoksen aiheita! Tässä lääketeollisuuden edustajan muutama huomio:

“Lääkehoidon ja lääkehuollon ohjausta kehitetään yhtenäisesti osana sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän kokonaisuutta.” (s. 37)

Hyvin usein lääkkeet saatetaan nähdä irrallisena osana, välineenä terveydenhuollossa. Tämän kirjauksen myötä päästään kehittämään uutta sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmää myös siten, että lääkkeet ja niiden tuoma arvo voidaan huomioida kiinteänä osana niin potilaan hoitopolkua kuin siinä, miten lääkkeillä voidaan tuottaa arvoa ja terveyttä yhteiskunnalle.

“Yhtenäistetään ja uudistetaan avohoidon ja laitoshoidon osalta lääkkeiden käyttöönottoon liittyvät arviointiprosessit ja -kriteerit, jotta ne olisivat yhtenäiset riippumatta lääkkeen annostelumuodosta.” (s.37)

Kuulostaa kenties paperin makuiselta ja tekniseltä lauseelta, mutta tämä on todella tärkeä tavoite, joka tulee pikimmiten toteuttaa. Kun kirjaus konkretisoituu, mahdollistuu se, että lääkehoitoja arvioidaan samojen kriteerien ja prosessien perusteella riippumatta siitä, missä ja miten lääkettä annostellaan. Tämä tuo toivottavasti mukanaan myös sen, että lääkkeiden käyttöönottoprosessit ovat ennakoitavia. On tärkeää, että uudistus mahdollistaa lääkkeen valmistajan ja terveydenhuollon maksajatahon neuvottelut saman pöydän ääressä siitä, millä keinoin uudet innovaatiot saadaan suomalaisten potilaiden käyttöön järkevillä kustannuksilla.

“Työ- ja elinkeinoministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön yhteistyönä käynnistetään terveys- ja hyvinvointialan kasvua ja uudistumista vauhdittava tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio-ohjelma (sisältäen terveysteknologian käytön ja viennin edistämisen) jatkona terveysalan TKI-kasvustrategialle.” (s.40)

Olemme pieni maa. Tutkimus- tai potilasvolyymeillä emme voi pullistella, mutta osaamista meillä on! Terveydenhuollon kasvustrategia on ollut jo useamman hallituskauden mittainen ja kaikkien puolueiden hyväksi tunnustama ohjenuora. Nyt sille pistetään uutta vaihdetta silmään. Tutkimukseen panostaminen on yksi TKI-strategian painopisteitä. Kilpailu maailmalla on kovaa, joten strategian tulee konkretisoida se, miten me tässä kilpailussa pysymme mukana ja olemme kärkikahinoissa.

“Otetaan käyttöön yhdenmukaisesti arvioituja, vaikuttavia ja kustannusvaikuttaviksi todettuja menetelmiä sosiaali- ja terveydenhuollossa.” (s.27)

Vaikuttavuus, tuo trendisana, joka usein vilahtelee eri yhteyksissä. Uudessa hallitusohjelmassakin se mainitaan lähes sata kertaa. Rajallisten resurssien vallitessa on järkevää, että politiikkatoimilla tavoitellaan suurinta mahdollista vaikuttavuutta. Siitä lienee tässäkin kyse. Sosiaali- ja terveydenhuollossa vaikuttavuuden tulee olla keskeinen tavoite. Se on välttämätöntä, jotta voimme huolehtia kaikista apua, hoivaa ja hoitoa tarvitsevista yhdenvertaisesti.

Näiden muutamien lauseiden lisäksi hallitusohjelman 244 sivulle riittää lukuisia kiitoksen ja kritiikinkin arvoisia asioita. Jokainen lause kätkee sisäänsä pohdintaa, arvovalintoja, tahtoa, toivoa ja haaveita paremmasta. Kaikki lauseet eivät miellytä kaikkia tai tunnu kivoilta, mutta tehdään niistäkin paras mahdollinen toteutus!

Nyt kun muste on hallitusohjelman osalta kuivunut, on ensiarvoisen tärkeää päästä toimeenpanovaiheeseen - kirjaukset yksinään eivät saa aikaan edistystä. “Alku aina hankalaa - lopussa kiitos seisoo!”


M-FI-00003689