Rokotukset vahvistavat Suomen sisäistä turvallisuutta

Rokotukset ovat keskeisessä roolissa ihmisten suojaamisessa ja koronanpandemian torjunnassa sekä useiden muiden vaikeiden ja tappavien tautien ehkäisyssä. Rokotusohjelmien kansanterveydellinen merkitys on kiistaton. Rokotteiden arvo sisäisen turvallisuuden ylläpitämisessä ja vahvistamisessa on sen sijaan jäänyt vähemmälle huomiolle.

Suomi on vuosikymmeniä esimerkillisellä tavalla rakentanut varautumista yhteiskunnallisiin uhkiin kokonaisturvallisuus-periaatteen kautta. Yhteistoimintamallissa yhteiskunnan kaikilla sektoreilla ja kansalaisilla on keskeinen rooli elintärkeiden toimintojen turvaamisessa kriisitilanteessa. Sisäisen turvallisuuden ylläpitäminen on yksi varautumisen kriittisistä osa-alueista. Siihen kuuluu olennaisena osana väestön terveyden, hyvinvoinnin ja toimintakyvyn yhdenvertainen edistäminen normaalioloissa. Tasaisesti jakaantunut hyvinvointi estää yhteiskunnan jakautumista ja vahvistaa luottamusta ja tunnetta samassa veneessä olemista. Väestölle maksuttomilla rokotusohjelmilla kyetään kaventamaan sekä sukupolvien että sosioekonomisten ryhmien välisiä terveyseroja kustannustehokkaasti ja yhdenvertaisesti.

Rokotusohjelmissa yhdistyy ainutlaatuisella tavalla myös yhteisvastuun periaate. Se on ollut suomalaiselle hyvinvointiyhteiskunnalle keskeinen arvo tasa-arvon rinnalla. Tarttuvien tautien ehkäisy rokottamalla on yksilön ja koko yhteiskunnan etu. Suojaamalla itsemme rokottautumalla, suojaamme samalla läheisiämme ja koko yhteisöä. Kun rokotuskattavuus on riittävän korkea, myös ne, jotka eivät esimerkiksi vaikean sairauden vuoksi voi rokottautua, hyötyvät laumasuojasta.

Suomi on ollut edelläkävijä maailmassa lasten rokotusohjelmissa. Köyhässä maassa ymmärrettiin varhain kaikkien kansalaisten terveyden ja hyvinvoinnin yhdenvertaisen edistämisen merkitys. Neuvolatoiminta käynnistettiin Suomessa 100 vuotta sitten ja systemaattiset ensimmäiset modernit rokotusohjelmat keskellä sotavuosia. Väestön ikääntyessä Suomessa rokotusohjelmia tulisi laajentaa kattamaan koko ihmisen elinkaari.

Ajatus kaikkien pitämisestä mukana on Suomen yhteiskunnallisen vakauden perusta. Yhteisvastuusta ja kaikkien mukana pitämisestä on muistuttanut säännöllisesti myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö. 

Ymmärrys rokotteiden arvosta ja merkityksestä on noussut mutta samalla ympäri maailmaa esiintyy rokotuskriittisyyttä ja rokotusvastaisuutta. Rokotusvastaisuus on WHO:n mukaan yksi suurimmista globaaleista terveysuhista. Ukrainassa ja muilla kriisialueilla kaikkia rokotusohjelmia ei ole kyetty toteuttamaan ja WHO on varoittanut tuhkarokko- ja muiden rokotteilla estettävien epidemioiden vaarasta, kun miljoonia lapsia on jäänyt rokottamatta. Rokotuskattavuuksien jääminen matalaksi johtaa vaarallisten tarttuvien tautien leviämiseen. Siksi myös vihamieliset tahot pyrkivät horjuttamaan yhteiskuntien sisäistä turvallisuutta, vakautta ja luottamusta disinformaatiota eli tarkoituksellisesti ja tahallisesti väärää tietoa rokotuksista välittämällä.

Yhteiskunnallinen luottamus on Suomen arvokkainta aineetonta pääomaa. Se koostuu luottamuksesta viranomaisiin ja kanssaihmisiin. Luottamus rakennetaan ja sitä lujitetaan arkisissa elämänvaiheissa, neuvolassa, yhdenvertaisen koulutuksen ja terveydenhuollon kautta. Luottamuspääoma mitataan hädän hetkellä ja kriisiaikoina. Silloin on ratkaisevaa, kuinka moni kokee kuuluvansa joukkoon. Siksi investointi terveydenhuoltoon ja maksuttomasti tarjottaviin koko ihmisen elinkaaren kattaviin rokotusohjelmiin on investointi paitsi meidän kaikkien terveyteen ja toimintakykyyn myös turvallisuuteen ja tulevaisuuteen.
 

Susanna Sonninen
Policy & Patient Engagement Lead, Vaccines, MSD Finland
Rokoteasiantuntijaryhmän puheenjohtaja, Lääketeollisuus ry

FI-NON-00817 07/2022

Lähteet: THL, Turvallisuuskomitea, WHO