Rokotukset vahvistavat Suomen sisäistä turvallisuutta

Suomi on esimerkillisellä tavalla rakentanut varautumista yhteiskunnallisiin uhkiin kokonaisturvallisuus-periaatteen kautta. Yhteistoimintamallissa yhteiskunnan kaikilla sektoreilla ja kansalaisilla on rooli elintärkeiden toimintojen turvaamisessa kriisitilanteessa. Väestön terveyden, hyvinvoinnin ja toimintakyvyn edistäminen sekä henkisen kriisinkestävyyden luominen ovat kriittisiä varautumisen osa-alueita.

Rokotteet ovat ihmiskunnan historian tärkein terveyttä edistävä keksintö. Väestölle maksuttomilla rokotusohjelmilla kyetään kaventamaan sekä sukupolvien että sosioekonomisten ryhmien välisiä terveyseroja kustannustehokkaasti ja yhdenvertaisesti. Tasaisesti jakaantunut terveys, hyvinvointi ja toimintakyky estävät yhteiskunnan jakautumista ja vahvistavat luottamusta ja tunnetta samassa veneessä olemista.

Rokotusohjelmissa yhdistyy tasa-arvon lisäksi ainutlaatuisella tavalla myös vapauden ja yhteisvastuun periaatteet. Rokotukset perustuvat vapaaehtoisuuteen ja yhteiskunnalliseen luottamukseen. Tarttuvien tautien ehkäisy rokottamalla on yksilön ja koko yhteiskunnan etu. Suojaamalla itsemme rokottautumalla, suojaamme samalla läheisiämme ja koko yhteisöä. Kun rokotuskattavuus on riittävän korkea, myös ne, jotka eivät esimerkiksi vaikean sairauden vuoksi voi rokottautua, hyötyvät laumasuojasta.

Suomi on ollut edelläkävijä maailmassa lasten rokotusohjelmissa. Köyhässä maassa ymmärrettiin varhain kaikkien kansalaisten terveyden ja hyvinvoinnin yhdenvertaisen edistämisen merkitys. Lasten neuvolatoiminta käynnistettiin Suomessa 100 vuotta sitten ja systemaattiset modernit rokotusohjelmat keskellä sotavuosia. Väestön ikääntyessä rokotusohjelmia tulisi nyt laajentaa kattamaan koko ihmisen elinkaari. Ajatus kaikkien pitämisestä mukana on Suomen yhteiskunnallisen vakauden perusta. Yhteisvastuusta ja yhteiskunnallisen koheesion tärkeydestä on muistuttanut säännöllisesti myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö.

Pandemian myötä ymmärrys rokotteiden arvosta ja merkityksestä on noussut, mutta samalla ympäri maailmaa esiintyy rokotevastaisuutta. Se on WHO:n mukaan yksi suurimmista globaaleista terveysuhista. Ukrainassa ja muilla kriisialueilla kaikkia rokotusohjelmia ei ole kyetty toteuttamaan, ja WHO on varoittanut tuhkarokkoepidemioiden ja muiden rokotteilla estettävien epidemioiden vaarasta, kun miljoonia lapsia on jäänyt rokottamatta. Rokotuskattavuuksien jääminen matalaksi johtaa vaarallisten tarttuvien tautien leviämiseen. Siksi myös vihamieliset tahot pyrkivät horjuttamaan yhteiskuntien sisäistä turvallisuutta, vakautta ja luottamusta disinformaatiolla eli välittämällä tarkoituksellisesti ja tahallisesti väärää tietoa rokotuksista.

Yhteiskunnallinen luottamus on Suomen arvokkainta aineetonta pääomaa. Se koostuu luottamuksesta viranomaisiin ja kanssaihmisiin. Luottamus rakennetaan ja sitä lujitetaan arkisissa elämänvaiheissa, neuvolassa, koulussa ja terveydenhuollon kautta. Luottamuspääoma mitataan hädän hetkellä ja kriisiaikoina. Silloin on ratkaisevaa, kuinka moni kokee kuuluvansa joukkoon. Siksi investointi terveydenhuoltoon ja koko ihmisen elinkaaren kattaviin rokotusohjelmiin on sijoitus paitsi meidän kaikkien terveyteen ja toimintakykyyn, myös turvallisuuteen ja tulevaisuuteen.

Susanna Sonninen
Policy & Patient Engagement Lead, Vaccines
MSD Finland
Rokoteasiantuntijaryhmän puheenjohtaja, Lääketeollisuus ry

FI-NON-00817 07/2022
Lähteet: THL, Turvallisuuskomitea, WHO