Rokotteiden avulla voidaan hallita soten kokonaiskustannuksia

Meidän ei tule tehdä lyhytnäköisiä säästöjä rokotteista ja lääkkeistä, vaan turvattava terveydenhuoltoon riittävät resurssit ja jokaiselle potilaalle heidän tarpeidensa mukainen, oikea-aikainen ja laadukas sairauksien ennaltaehkäisy ja hoito. Itse asiassa voimme paremmin hallita hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaiskustannuksia ottamalla vaikuttavat rokotteet ja lääkehoidot hallitusti käyttöön. Rokotesuoja on investointi terveyteen ja kestävään talouteen.

Kansallinen rokotusohjelma on tasa-arvoinen keino edistää kansanterveyttä. Rokotusohjelma on myös keskeinen osa Suomen kokonaisturvallisuutta.

Rokottamisella on laajoja yhteiskunnallisia hyötyjä ikääntyvässä Suomessa. Rokotusohjelmalla voidaan kaventaa sosioekonomisia terveyseroja ja vahvistaa aikuisväestön työ- ja toimintakykyä. Tautien ja kuolleisuuden ehkäisyn lisäksi rokottamalla voidaan säästää infektioiden hoidosta ja työpoissaoloista aiheutuvia kustannuksia. Lisäksi voidaan vähentää sairauksien ja epidemioiden aiheuttamaa terveydenhuollon palvelujärjestelmän kuormitusta, kun terveydenhuollon ammattilaisten työaikaa sekä potilaspaikkoja vapautuu muille niitä tarvitseville.

Verrokkimaiden tapaan Suomessakin rokotusohjelman kohdalla tulisi tunnistaa ennaltaehkäisyn arvo ja pidemmän aikavälin hyödyt. Lasten ja aikuisten rokotusohjelma ei ole kustannuserä, vaan itsensä takaisin maksava sijoitus, joka tuottaa merkittävää suojaa ja edistävää kansanterveyttä. Kun arvioimme rokotteiden antamaa suojaa ja hyötyjä, meidän tulisi ottaa huomioon niiden laaja positiivinen vaikutus yhteiskuntaan.

Rokotusohjelman rahoitusta tulisi tarkastella suhteessa soten kokonaiskustannuksiin. Siihen suhteutettuna rokotusohjelman osuus on vaatimaton, vain 0,14 %. Rokotusohjelma on ali-investoitu. Uusien rokotteiden hidas käyttöönotto tulee lopulta kalliimmaksi kuin investointi laajimman suojan antaviin rokotteisiin, joilla voitaisiin välttää sairastumisia ja niistä yhteiskunnalle aiheutuvia kustannuksia.

Suomessa on kansainvälisesti korkeatasoista rokotusasiantuntemusta. Rokotusohjelman arviointityöhön on varattava riittävät resurssit. Myös kansallisesti tärkeä THL:n rokotusneuvonta on turvattava. Sitä ei tule siirtää säästöpaineessa oleville hyvinvointialuille, jossa rokoteosaamista ja resursseja ei ole. Kansalaisten rokotustietoisuutta tulee edistää OmaKantaan rakennettavalla rokotuskortilla, hallitusohjelman mukaisesti.

Väestön ikääntyessä rokotusohjelmaa tulee laajentaa kattamaan koko ihmisen elinkaari. Sijoitus rokotusohjelmaan maksaa itsensä takaisin. Rokottaminen kannattaa. Tämä on tärkeä muistaa myös aluevaalien yhteydessä ja niiden jälkeen, kun alueilla tehdään lisää vaikeita päätöksiä ahtaissa taloudellisissa raameissa.

Ritva Lehtonen
toimitusjohtaja,
Sanofi

Maria Virkki
Strategic External Development Lead,
Pfizer

Susanna Sonninen
Lääketeollisuus ry:n rokoteasiantuntijaryhmän puheenjohtaja 2021–2024