
24.03.2025 | Jannika Kaikkonen, yhteiskuntasuhdejohtaja, Bayer Suomi
Risteilyaluksellinen innovaatioita
Aluevaaleissa keskustelu tiivistyy sote-palveluidemme tilaan ja tulevaisuuteen. Aihe koskettaa inhimillisellä tasolla meistä jokaista. Terveydenhuolto ei kuitenkaan ole vain sosiaalipoliittinen kysymys, vaan keskeinen myös kasvun ja kansantalouden näkökulmasta.
Perinteisesti terveysala ei ole ollut kotimaisen teollisuuspolitiikkamme ytimessä. Kituliaan talouskehityksen keskellä katse tulisikin kääntää rohkeammin uusiin, kasvua tuoviin aloihin. Maallamme löytyi aikoinaan malttia vaurastua ja tehdä punnittuja panostuksia teollistumisen vauhdittamiseksi. Löytyykö meiltä nyt vastaavaa kaukonäköisyyttä?
Puheet terveysalan mahdollisuuksista eivät ole pelkkää sananhelinää. Lääketeollisuus on yksi harvoista viime vuosina investointejaan Suomessa kasvattaneista toimialoista. Globaalisti kehitys on vielä hurjempaa, eikä esimerkkejä edes tarvitse hakea kovin kaukaa. Lääkeyritykset vastasivat yli puolesta Tanskan bruttokansantuotteen viime vuoden kasvusta. Euroopassa alan yritykset investoivat tutkimukseen autoalan jälkeen toiseksi eniten kaikista toimialoista.
Myös suomalaiset terveysalan innovaatiot valloittavat maailmaa, mutta väitän, että emme edelleenkään täysin tunnista oman osaamisemme arvoa.
Hyvänä esimerkkinä toimii Bayerin globaali tuotevalikoima. Viiden myydyimmän reseptilääkkeen joukossa on kaksi suomalaista innovaatiota. Turun tuotantomme liittyy näistä toiseen. Havainnollistamisen vuoksi olemme toisinaan verranneet vuosittaista myyntiämme naapuritelakalla valmistuvaan jättiristeilijään. Juonipaljastus: kokoerosta huolimatta viennin arvo on lähestulkoon sama. Siniristilipun alla maailmalle seilaa myös yhteistyössä kehitetty syöpälääke, jonka menekki hipoo samaa yli miljardin euron myynnin rajaa. Suomesta matkaa siis maailmalle joka vuosi terveysalan suomalaisinnovaatioita jo kahden risteilyaluksellisen verran.
Suomella on kaikki edellytykset houkutella maahamme lisää vastaavia korkean jalostusarvon investointeja ja työpaikkoja. Tämä edellyttää päättäjiltä kuitenkin aitoa ajattelutavan muutosta, jossa terveydenhuolto ei ole vain kuluerä, vaan yksi kansantalouden kivijaloista. Alan toimintaympäristöä on kehitettävä investointeihin kannustavaksi niin alueellisen, kansallisen kuin eurooppalaisenkin päätöksenteon tasolla. Investoinneille on ottajia niin Yhdysvalloissa kuin Kiinassakin.
Suomalainen terveydenhoito on väistämättä murrosten edessä väestön ikääntyessä ja palvelutarpeen kasvaessa. Myös julkinen sote-sektori ja hyvinvointialueet tarvitsevat riittävästi resursseja vastatakseen muuttuviin tarpeisiin. Panostamalla tutkimukseen ja uusien hoitojen käyttöönottoon terveydenhuolto voi jatkossa olla paitsi tehokasta myös taloudellisesti kestävää - ja uusia investointeja houkuttelevaa.
Aluepäättäjien epäkiitollisena tehtävänä on tähän saakka ollut niukkuuden jakaminen. Taloudellisen liikkumatilan puute kaventaa horisonttia ja pakottaa säästöihin, jotka kostautuvat myöhemmin lisääntyvinä hoitokustannuksina ja menetettyinä työvuosina. Talouden tasapainotusta ei tule tehdä huomisen kasvun kustannuksella. Hallituksen ja vaaleilla valittavien aluepäättäjien onkin nyt vakavasti mietittävä, onko maallamme yhä malttia vaurastua.