Pikavoittoja vai suurinvestointeja?

Suomi on pienestä koostaan huolimatta onnistunut kääntämään monien kansainvälisten terveysalan suuryritysten katseen tänne Pohjolaan.

Onnistumiset eivät ole kuitenkaan ilmestyneet vahingossa. Ne ovat määrätietoisen työn tulosta, jossa ilman yhteiskunnan laajaa sitoutumista tuskin olisimme onnistuneet näin hyvin.

Kolme ministeriötä laati terveysalalle strategian ensimmäistä kertaa vuonna 2014. Strategian tavoitteena oli kasvattaa alan TKI-toimintaa ja investointeja. Vahva sidosryhmäyhteistyö varmisti alan sitoutumisen toimiin ja nyt työ on alkanut kantaa hedelmää, sillä esimerkiksi lääketeollisuuden kokonaisinvestoinnit ovat lähteneet kasvuun.

Tutkimus kumuloi tietoa, josta kiteytyy oivalluksia, ideoita ja innovaatioita. Terveysalalla tutkimus avaa ymmärrystä sairauksien mekanismeille ja tuo parhaimmillaan uusia hoitoja potilaille.

Visio on kuin Pohjantähti, jota kohti kulkea

Lähes kymmenen vuotta sitten Kasvustrategiassa määritellyt askelmerkit eivät kuitenkaan kanna meitä tästä eteenpäin kovin pitkälle. Siksi terveysala tarvitsee uuden strategisen pohdinnan, miten aiomme menestyä tällä vuosikymmenellä ja tulevina vuosikymmeninä kansainvälisessä kilpailussa. 
Tähän pohdintaan tarvitaan tiivistä keskustelua alan toimijoiden kanssa. Elinkeinoelämää ja yrityksiä on kuunneltava tarkalla korvalla. Missä päihitämme muut ja missä meidän on syytä kiriä. 

Keskustelun ja yhteistyön rinnalle tarvitsemme vahvaa johtajuutta. Tarvitsemme tahon, joka varmistaa yhteisesti sovittujen toimien etenemisen.

Tutkimusympäristö on jatkuvassa muutoksessa, niin Euroopassa kuin Suomessakin. Suomen historiallinen sote-muutos myllertää kovalla kädellä terveydenhuollon organisaatioita mukaan lukien yliopistosairaaloita, joissa terveysalan tutkimustyö valtaosin tehdään. Jotta tutkimus säilyy korkeatasoisena ja aktiivisena, tarvitsemme pikaisesti Pohjantähden; kartan, jossa iso tavoite kasvavasta tutkimustoiminnasta ja investoinneista pysyy kirkkaana.

Lääkeyritykset etsivät kiinnostavia tutkimusympäristöjä, joista syntyy tutkimusyrityksiä, start up -toimijoita ja innovatiivisia tutkimushankkeita. Tässä kilpailussa on osattava erottautua.

Suomessa on hyviä esimerkkejä siitä, mitä vahva yhteistyö ja hyvä toimintaympäristö ovat parhaimmillaan tuoneet. Lääkeyritys Bayerin yliopistoyhteistyö johti innovaatioon hormonikierukasta, joka muuttaa miljoonien naisten elämää ympäri maailmaa. Tutkimustyön lisäksi Bayer investoi Suomessa mittavasti tuotantoon.

Tutkimuspolku johti myös Kuopiossa merkittäviin investointeihin, joiden kautta kaupunkiin on syntynyt korkeanteknologian tuotantoa. Viime kädessä tutkimus ja tuotanto hyödyntää myös potilaita, kun löydetään hoitokeinoja vaikeasti hoidettaviin sairauksiin. Yhteiskunnan hyöty on siis paljon muutakin kuin vain alueelle saadut työpaikat ja eurot tutkimukseen. Se on parempaa hoitoa ihmisille.

Kasvustrategian eteen tehty työ on ollut Suomelle kannattavaa. Panostus toimialan seuraavaan visioon ei ole hyppy tuntemattomaan. Hyvin laadittuna uusi strategia poikii meille terveysalan kasvavat investoinnit tulevillekin vuosikymmenille.