Pieniä, suuria onnistumisen tunteita ja jatkuvaa itsensä uudistamista

Helsingin yliopiston teollisuusfarmasian professori Anne Juppo innostui tutkijuudesta ensimmäisen kerran proviisoriopintojensa aikaisessa harjoittelussa lääketeollisuusyhtiössä Oulussa. Silloin hän ymmärsi konkreettisesti, mikä merkitys on lääkkeiden kehittämisellä paremmiksi niin ominaisuuksiltaan, teholtaan kuin käytettävyydeltään. 

”Koin ahaa-elämyksen, jonka myötä motivaationi opintoihin ja arvosananikin paranivat. Ymmärsin, että tätä minä haluan tehdä”, hän muistelee.

Hän alkoi syventyä yhä enemmän ja enemmän farmasian teknologiaan. Pro gradu -tutkielmasta, jossa Anne tutki tablettien huokosrakennetta tuli lopulta niin laaja, että aihetta oli luontevaa ja myös mielekästä jatkaa väitöskirjaksi. 

Tohtoriopintojensa aikana Anne oli myös jo täysipäiväisenä proviisorina lääkeyhtiöllä auttamassa tuotekehityksen ja tuotannon ongelmissa. ”Toimin fyysikkojen, insinöörien ja kemistien rajapinnassa – jo tuolloin siis moniammatillisessa työympäristössä. Se oli loistava oppimispaikka”, hän kertoo.

Ideologiana pitää tutkimusosaaminen Suomessa

Sittemmin Anne on tehnyt merkittävää uraa teollisuusfarmasian tutkijana niin Suomessa kuin ulkomaita myöten. Ruotsissa hän toimi lääkeyhtiö AstraZenecan projekti- ja linjajohtotehtävissä Mölndalin tutkimuskeskuksessa. Suomeen Anne palasi vuonna 2006, kun hänelle vinkattiin avoimesta teollisuusfarmasian professuurista Helsingin yliopistolla. 

Nyt hän vastaa teollisuusfarmasian erikoistumisopinnoista ja kouluttaa farmaseutteja ja proviisoreita heidän jatko-opinnoissaan. ”Uusien opiskelijoiden, tutkimusaiheiden ja -menetelmien myötä saan jatkuvasti edelleen kehittää ja päivittää osaamistani”, hän kuvailee.

Tutkijana ja professorina Annen yksi tärkeimmistä arvoista on aina ollut lääketeollisuuden osaamisen säilyttäminen Suomessa. ”Meillä on oltava vahvaa ja vankkaa osaamista omasta takaa. Tämän merkitys on korostunut nyt pandemia-aikana”, Anne huomauttaa.

Suomi on pieni maa rajattuine tutkimusresursseineen, joten kapean sektorin osaaminen on Annen mukaan maamme kilpailu- ja myyntivaltti. ”Tähän liittyviä edellytyksiä pitäisi parantaa. Toki jos annetaan mopo käteen, sillä ajetaan, vaikka osattaisiin ja haluttaisiin ajaa Ferraria”, Anne sanoo viitaten lääketieteen ja farmasian alan tutkimuksen resursseihin Suomessa.

Pyhää Graalin maljaa metsästämässä

Tutkijan urallaan Annea jaksaa innostaa vuodesta toiseen uuden oppimisen lisäksi mahdollisuus ratkaista farmasian teknologian ja teollisuusfarmasian keskeisiä ongelmia. ”Väitöskirjaa tehdessäni ja muutama vuosi sitten olimmekin jo lähellä kehittää korvaava ainesosa laktoosille. Tästä tuli kuitenkin valitettavasti potilaille samoja sivuvaikutuksia kuin laktoosistakin”, Anne paljastaa.

Tutkijana onkin Annen mukaan oltava valmis sietämään hetkittäisiä epäonnistumisia. Parhaimmillaan työ tarjoaa kuitenkin Annen mukaan korvaamattomia hetkellisiä onnen tunteja, joita Anne nimittää työn ”kikseiksi”. Koska Anne on tehnyt tutkimusta niin lääketeollisuudessa kuin akateemisessa maailmassa, hän on pystynyt myös syventymään sellaisiin tutkimusaiheisiin, joilla ei välttämättä ole suoranaista rahallista vaikutusta, mutta mikä on eettisesti ja yhteiskunnallisesti tärkeää.  

Työn merkityksellisyyteen havahtuu erityisesti, kun pitkän kehityksen tuloksena uusi tuote on saatu potilaiden käyttöön. ”Hienoimpia hetkiä on, kun tietää, että markkinoilla on lääke, jossa on ollut sormensa pelissä”, hän korostaa.

Kuka?

Anne Juppo
Teollisuusfarmasian professori, Helsingin yliopisto

• Valmistunut proviisoriksi vuonna 1991 ja farmasian teknologian tohtoriksi vuonna 1995
• Työskennellyt Medipolarilla ja Orionilla tutkijana sekä Ruotsissa AstraZenecalla johtotehtävissä tutkimusprojekteissa ja linjaorganisaatiossa
• Ylennettiin AstraZenecan päätutkijaksi vuonna 2000
• Aktiivina useissa lääketeollisuuden ja farmasian alan tieteellisissä ja ammatillisissa luottamustehtävissä
• Nykyisessä tehtävässä teollisuusfarmasian professorina vuodesta 2006-
• Mistä ei tunneta: tekee tutkimusta myös vapaa-ajallaan perinteisen ja geneettisen sukututkimuksen parissa ja on kuorolaulajana 10 levyllä.

Julkaisuja:

K. Ojala, R. Schilderink, P. Nykänen, B. van Veen, C. Malmström, A. Juppo, T. Korjamo, 2020. Predicting the effect of prandial stage and particle size on absorption of ODM-204. Eur J Pharm Biopharm, doi: https://doi.org/10.1016/j.ejpb.2020.08.011

D. Blanco, O. Antikainen, H. Räikkönen, J. Yliruusi, A.M. Juppo, 2021. Effect of colloidal silicon dioxide and moisture on powder flow properties: predicting in-process performance using image-based analysis. Int. J. Pharm. 597, https://doi.org/10.1016/j.ijpharm.2021.120344

H. Juvonen, O. Antikainen, M. Lemmens, H. Ehlers, A. Juppo, 2021. The effect of relative humidity and formulation variables on chewable xylitol-sorbitol tablets. Int J Pharm, doi: 10.1016/j.ijpharm.2021.120573.

K. Ojala, J. Salmia, J. Ylikotila, P. Koistinen, T. Korjamo, B. van Veen, C. Malmström, A. Shevchenko, S. Laakso, I. Bansal, S. Dhoderi, A. Juppo, 2021. How to stop disproportionation of a hydrochloride salt of a very weakly basic compound in a non-clinical suspension formulation. Int. J. Pharm. 606, https://doi.org/10.1016/j.ijpharm.2021.120875

H. Anderspuk, L. Viidik, K Olado, K Kogermann, A Juppo, J Heinämäki, I Laidmäe, 2021. Effects of crosslinking on the physical solid-state and dissolution properties of 3D-printed theophylline tablets. Annals in 3-D printed medicines 4, https://doi.org/10.1016/j.stlm.2021.100031