Parlamentaarisen työryhmän linjaama suunta on oikea

Monikanavarahoitusta pohtiva parlamentaarinen työryhmä linjasi loppuraportissaan, että Suomessa turvataan jatkossakin kansallinen lääkekorvausjärjestelmä. Siitä korvataan julkisen terveydenhuollon lääkäreiden lisäksi myös työterveyshuollon ja yksityisen terveydenhuollon lääkäreiden määräämät korvattavat lääkkeet.

Tämä suunta onn oikea,  mutta kehittämistyö on vielä kesken esimerkiksi viranomaistoimijoiden roolien selkeyttämiseksi.

Esitimme lokakuun lopussa julkaistussa blogikirjoituksessa huolemme siitä, että nykyinen kaksikanavainen lääkkeiden rahoitus- ja ohjausjärjestelmä johtaa usein potilaiden epätasavertaiseen kohteluun eikä mahdollista parasta mahdollista hoitoa potilaalle. Viestimme päättäjille, että tarvitsemme kannanottoa lääkerahoitukseen, potilaiden yhdenvertaisuutta pitää vahvistaa ja että uusien lääkehoitojen käyttöönottoa tulee nopeuttaa.

Monikanavarahoitusta pohtiva parlamentaarinen työryhmä luovutti marraskuussa (18.11.) loppumietintönsä ministeri Sarkkiselle. Työryhmä totesi iloksemme, että ”Lääkekorvausjärjestelmää kehitetään sosiaali- ja terveysministeriön raportin (2019:5) lääkealan tiekartan suuntaviivojen mukaisesti usean hallituskauden ajan. Lääkealan tiekartassa on ehdotettu, että valtakunnallinen lääkekorvausjärjestelmä säilytettäisiin avohuollon lääkkeissä, ja julkisissa ja yksityisissä terveyspalveluissa tehdyt lääkemääräykset olisivat korvattavia samoin periaattein. Tässä yhteydessä on tarpeen jatkoselvittää valtion rahoitusosuuden muutosta sekä muita lääkekorvausjärjestelmän uudistamistarpeita, kuten avo- ja laitoshoidon rajapintatilanteita.”

Saimme siis suuntaviivat sille, että Suomessa säilyy jatkossakin kansallinen ja yhtenäinen lääkekorvausjärjestelmä, josta korvataan julkisen ja yksityisen terveydenhuollon sekä työterveyshuollon lääkäreiden määräämät lääkkeet. Vaikka päätöstä lääkekorvausten rahoitusmallista ei tehty, loppumietintö luo hyvät suuntaviivat lääkerahoituksen jatkovalmistelulle ja vahvistaa pitkäjänteistä ja suunnitelmallista lääkerahoituksen ja ohjauksen kehittämistä. 

Parlamentaarisen työryhmän loppuraportti osoittaa, että avo- ja laitoshoidon rajapintaan liittyvät lääkehoidon jatkuvuusongelmat on huomioitu ja niihin halutaan löytää kestävät ratkaisut. Lisäksi pidetään tärkeänä kehittää lääkekorvausjärjestelmää kansallisella tasolla ja huomioida terveydenhuollon rahoitukseen liittyvät kehittämistarpeet. 

Päättäjien ei kuitenkaan kannata jäädä odottamaan pelkästään pitkän aikavälin toimenpiteitä. Ehdotamme, että lääkehoitojen arviointia ja viranomaistoimijoiden, kuten Fimean, Palkon, Hilan ja Kelan roolien uudelleenarviointi ja selkeyttämien käynnistetään pikaisesti. Lääkealan tiekartan pitkäjänteiselle toteuttamiselle on lisäksi varmistettava riittävät resurssit ministeriöissä ja muissa asiantuntijatahoissa.
Kehittämistyön tavoitteena tulee olla potilaiden yhdenvertaisuuden parantaminen. 

Kirjoittajat:
Sanna Viitanen, Senior Manager Governmental Affairs, Oy Bristol Myers Squibb (Finland) Ab
Pekka Ihalmo, Market Access and Government Affairs Lead, Janssen Finland