Parhaat lääkkeet työllisyysasteen nostamiseen?

Lisää vuosia elämään, lisää elämää vuosiin

Kulunut koronavuosi on viimeistään rokottamisen alkaessa osoittanut lääkkeiden ja lääketeollisuuden merkittävyyden yhteiskunnan ja kansalaisten toimintakyvyn ylläpitäjänä. Rokotteiden ohella tulisi muistaa myös muun lääkehoidon merkitys elämäämme. On paljolti terveydenhuollon ja lääkehoidon kehityksen ansiota että elämme tänä päivänä keskimäärin 23 vuotta pitempään kuin 1940-luvun alussa.

Pidempään elävä ja vanheneva väestö asettaa haasteen hyvinvointiyhteiskunnan rahoittamiselle. Suomessa ei olla vielä pystytty tähän haasteeseen vastaamaan. Menot ovat kasvaneet tuloja enemmän, puhutaan kestävyysvajeesta. On selvää että pidentynyt elinikä lisää tarvetta työurien pidentämiselle.

Työkyvyttömyys on merkittävin työuraa lyhentävä tekijä. Miten väestö pysyisi myös työ- ja toimintakykyisenä pidempään? 

Kannattaako lääkkeisiin investoiminen

”Lääkehoidot ovat kehittyneet voimakkaasti viimeisten vuosikymmenten aikana ja tämä näkyy mm. siinä, että monet sellaiset sairaudet, jotka johtivat aiemmin nopeasti työkyvyttömyyseläkkeelle tai jopa menehtymiseen, ovat nykyisin hoidettavissa niin, että ihmiset säilyttävät työ- ja toimintakykynsä.” Työterveyslääkäri Mauri Jussila, Lääketeollisuuden tutkimussäätiön Lääkkeet ja työkyky -raportti 2014, s. 13.

Lääkekorvauksiin käytetään paljon yhteiskunnan varoja, noin 1,55 miljardia euroa vuosittain. Tämä yksittäinen suuri momentti on houkutteleva leikkauskohde budjettikirjaa Säätytalolla tutkivalle hallitukselle.

Päätöksiä tehtäessä olisi kuitenkin hyvä muistaa mitä tuo yksittäinen momentti pitää sisällään eli mitä tuolla rahalla saa? Sillä varmistetaan että suomalaisten elinikä jatkaa kasvuaan ja kokonaissairastavuus laskee n. 2 % vuodessa eli samalla kun elämme pidempään, olemme jatkuvasti myös terveempiä. Ei hullumpi sijoituskohde.

Isommassa kuvassa tarkasteluna lääkekorvausten määrä on pysynyt kohtuullisena. Se on n. 15–16 % terveydenhuollon kokonaiskustannuksista.

”Työurakeskustelussa unohtuu helposti, että neljännes ennenaikaisen eläköitymisen vuoksi menetettävistä työvuosista on seurausta alle 35-vuotiaiden eläköitymisestä.” Työterveyslaitos: Työ ja terveys Suomessa 2012, s. 6

Työurien pidentämisessä tarvitaan kaikkien panosta. Ilman työkykyä panostaan ei voi antaa.

Hallituksen joulukuinen päätös eläkeputken poistamisesta korostaa entisestään työkyvyn edistämisen merkitystä. Työterveyslaitoksen haastattelututkimuksen mukaan oma terveys on työntekijöiden mielestä tärkein asia työelämän jatkamisen kannalta.

Lääkehoidon moninainen merkitys terveyden ja toimintakyvyn ylläpitämisessä ja edistämisessä on hyvä muistaa myös hallituksen huhtikuisessa koitoksessa.