Osaaminen - Suomen kilpailukyvyn vauhdittaja vai pullonkaula?

Osaamisen merkitys yhteiskunnan uudistumiselle, kilpailukyvylle ja talouden tasapainolle on kiistaton. Osaamisen tarpeet kuitenkin myös muuttuvat yhteiskunnan mukana. Mitä kiihtyvämpää muutos, sitä kiihtyvämmin muuttuvat myös osaamisen tarpeet. 

Kyky ennakoida kestävästi ja joustavasti elinkeinoelämän ja kasvualojen osaamistarpeita voi siis muodostua koko yhteiskunnan kriittiseksi kilpailutekijäksi. Yhteiskunnassamme tullaan tarvitsemaan uudenlaista osaamista, jopa sellaista, jota ei ole vielä olemassa.

Osittain vastuu ennakoinnista kuuluu toki työnantajille, mutta merkittävä rooli on myös päätöksentekijöillä. Tarvitaan kansallista näkemystä, millaisen osaamisen varmistamiseen erityisesti satsataan ja millä keinoin. Tarvitaanko koulutuspoliittisia linjauksia, miten edesautamme ja vauhditamme työperäistä maahanmuuttoa jne.

Osaamisen saatavuudella on suora yhteys toimialojen kasvuun. Esimerkiksi terveysalalla tutkimus- ja tuotantoinvestointien saaminen Suomeen on merkittäviltä osin kiinni siitä, onko meillä tarvittavaa osaamista. Tämä koskee niin yksittäisiä yrityksiä kuin koko julkista sektoria.

Vuonna 2014 terveysalalle ensimmäisen kerran laaditussa kasvustrategiassa määritellyt toimenpiteet ovat tuottaneet hyvää tulosta, ja lääketeollisuuden investoinnit Suomeen ovatkin kasvaneet viime vuosina merkittävästi. Tämä osoittaa, että Suomi nähdään alan yrityksille kiinnostavana maana ja panostukset terveystoimialaan ovat kannattaneet. 

Työ on kuitenkin pahasti kesken, ja kisa huippuosaajista, niin yritysten kesken kuin kansainvälisestikin, on entistä kovempaa. Siksi on tärkeää, että terveysalan kasvua vauhditetaan uudella ajanmukaisella kasvustrategialla ja osaaminen huomioidaan siinä kriittisenä menestystekijänä.

Pysyäksemme mukana tiukassa kansainvälisessä kilpailussa, meidän tulee määritellä, millaista osaamista tulevaisuuden Suomessa tarvitaan, miten pidämme heistä kiinni ja kuinka hyödynnämme sitä parhaalla mahdollisella tavalla niin terveysalalla kuin muillakin toimialoilla, joilla on mahdollisuus saada aikaan talouskasvua tässä kiperässä maailmantilanteessa.

Terveysalan ja Suomeen saatavien tutkimusinvestointien merkitystä korostaa vielä sekin, että ne eivät pelkästään luo talouskasvua. Ne tuottavat aitoa hyötyä ja hyvinvointia ihan tavallisille suomalaisille, sillä tutkimus ei ole pelkästään tulevaisuuden hoitoa vaan tämän päivän hoitoa. Kliinisen lääketutkimustyön ja potilastyön yhdistyminen lääkärin työssä tuo uusimmat ja vaikuttavimmat hoitomuodot suomalaisten potilaiden hoitoon.