03.07.2019 | Eeva-Johanna Eloranta, kansanedustaja
Nyt tarvitaan lääketutkimuksen koordinaatiota
Kliininen lääketutkimus on huolestuttavasti vähenemässä Suomessa - Nyt tarvitaan kansallinen lääketutkimuksen koordinaatioverkosto
Suomella on vahvat perinteet kliinisten lääketutkimusten kohdemaana. Viimeisten selvitysten mukaan lääketutkimusten toteuttaminen Suomessa tuo maallemme 200 miljoonan euron vuotuisen taloudelliset investoinnit. Lääketutkimusten avulla on myös säästetty 50-70 miljoonaa euroa vuosittain potilaiden saadessa lääketutkimuksissa ilmaiseksi uusia, kehitteillä olevia lääkkeitä. Sen lisäksi, että lääketutkimukset tuovat puhdasta taloudellista hyötyä, ne ovat myös hyvin tärkeä osa potilashoitoa.
Suomeen tuodut kliiniset lääketutkimukset ovat kuitenkin viime vuosien kuluessa selvästi vähentyneet sekä euroilla että tutkimusten määrällä mitattuna. Syynä tilanteeseen on kiristyvä kansainvälinen kilpailu lääketutkimuksista. Olemme esimerkiksi jääneet hyvin selvästi jälkeen Ruotsista ja Tanskasta, joiden kanssa aiemmin tasapäisesti kilpailimme. Nyt myös Norja on valtion uusien toimenpiteiden avulla kirimässä Suomen edelle.
Suomen keskeisiä ongelmia ovat nopeus ja resurssit: emme tällä hetkellä kykene riittävän nopeasti reagoimaan ja hakemaan kulloisellekin lääketutkimukselle lääkäritutkijoita, joilla olisi aikaa ja osaamista tehdä tätä työtä. Hoitoyksiköissä ei myöskään ole henkilöresursseja tehdä lääketutkimusta, kun lääketutkimusta osaavat lääkärit ovat usein niin tiiviisti kiinni potilastyössä, ettei voimia ja aikaa ylimääräiseen lääketutkimukseen ole.
Yksi tehokas käytännön ratkaisu ongelmiin olisi perustaa Suomeen yliopistosairaaloiden varaan rakentuva Kansallinen lääketutkimuksen koordinaatioverkosto. Tiiviisti yhteen toimiva ja kohtuullisesti resursoitu yliopistosairaaloiden verkosto parantaisi huomattavasti kykyämme käynnistää nopeasti lääketutkimuksia ja edistäisi osaamisen siirtoa yliopistosairaaloiden välillä. Se kehittäisi myös kykyämme ottaa käyttöön tulevaisuuden yksilöllistetyn lääketieteen uusia, haasteellisempia tapoja tehdä lääketutkimusta.