21.03.2023 | Akseli Kivioja, HEMAR Lead (assignment), Janssen Finland
Monet uudet syöpälääkkeet tuottavat merkittävää hyötyä potilaille
Viimeisten kahden vuosikymmenen aikana onkologiassa on tapahtunut vertaansa vailla olevaa tieteellistä ja hoidollista edistystä. Syövän lääkehoito on edennyt kemoterapiasta kohdennettuihin hoitoihin ja immuno- ja soluterapioihin. Suomalaisilla syöpäpotilailla on oikeus siihen, että innovatiiviset hoidot otetaan viiveettä ja hallitusti käyttöön. Avohoidon lääkkeiden osalta on edistytty huomattavasti, mutta nyt tarvitaan ripeästi toimia sairaalalääkkeiden osalta.
Avohoidossa käytettävien innovatiivisten syöpälääkkeiden saamista potilaiden käyttöön on edistänyt merkittävästi vuonna 2017 Suomessa käyttöön otettu ehdollinen korvattavuus, jota koskevat säännökset sisältyvät sairausvakuutuslakiin. Ehdollinen korvattavuus mahdollistaa luottamukselliset riskinjakosopimukset lääkkeiden hintalautakunnan ja lääkeyritysten välillä.
Tulokset ehdollisesta korvattavuudesta ovat hämmästyttäviä!
Me Janssenilla tutkimme, millaiset vaikutukset ehdollisen korvattavuuden lainsäädännöllä on ollut uusien syöpälääkkeiden (hematologiset ja onkologiset lääkkeet, ATC-ryhmä L) korvattavuuksiin ja käyttöönottoon sekä siihen, mikä on ollut näillä lääkkeillä saavutettu potilashyöty.
Ensinnäkin uusien innovatiivisten syöpälääkkeiden korvattavuuspäätösten hyväksymisprosentti kaksinkertaistui. Vuodesta 2017 lähtien yli 60 lääkettä on otettu ehdollisen korvattavuuden piiriin, ja moni niistä on tarkoitettu syövän hoitoon. Samalla korvattavuuspäätösten hyväksymisaste on noussut rajusti keskimäärin 35,1 prosentista vuosina 2012–2016 (ennen ehdollisen korvattavuuden lainsäädäntöä) 89,3 prosenttiin vuosina 2018–2021.
Toiseksi keskimääräinen aika ensimmäisen korvattavuushakemuksen jättämisestä hyväksyvään päätökseen on lähes puolittunut. Keskimääräinen aika korvattavuuteen lyheni 794 päivästä 370 päivään. Tämä tarkoittaa, että aika, jolloin uudet syöpälääkkeet ovat potilaiden käytössä, lyheni yli vuodella.
Mutta ehdottomasti hämmästyttävin tulos oli siinä, mikä oli hyöty potilaille siitä, että uudet syöpälääkkeet tulivat potilaiden käyttöön yli vuoden aiemmin kuin ennen ehdollisen korvattavuuden voimaan astumista. Uudet onkologiset ja hematologiset lääkkeet, jotka ovat ehdollisen korvattavuuden piirissä, tuottivat suomalaisille potilaille noin 3 780 lisäelinvuotta. Kaikki tämä on saavutettu uusilla onkologisilla ja hematologisilla lääkkeillä, joiden käyttö on arvioitu kustannusvaikuttavaksi lääkkeiden hintalautakunnan prosessissa.
Viiveetön sairaalalääkkeiden arviointi ja käyttöönotto tavoitteena
Sairaalalääkkeiden osalta uusien innovatiivisten lääkkeiden pääsy potilaiden käyttöön on edelleen hidasta, monimutkaista ja sekavaa. Arviota vaaditaan ja tuotetaan, toimijoita on monia ja arviointikriteerit epäselviä. Lopputuloksena on monenlaista raporttia sekä suositusta. Kenelläkään ei kuitenkaan ole kokonaisuus hallussa. Samalla potilaat odottavat hoitoja.
Siksi olisi ehdottomasti jo aika laatia myös uusille innovatiivisille sairaalalääkkeille hallittu, ennustettavissa oleva ja läpinäkyvä prosessi, jonka lopputuloksena potilaat saisivat parhaan mahdollisen ja myös yhteiskunnan kannalta kustannusvaikuttavan hoidon. Tätä koskeva ehdotus sisältyy myös Sinikka Rajaniemen tuoreeseen selvitykseen lääkehoidon ohjaus- ja arviointitoiminnan kehittämistarpeista. Ensi hallituskaudella on syytä ryhtyä ripeisiin toimiin tilanteen korjaamiseksi.
Lähteet:
Ihalmo P, Väätäinen S, Soini E, Vandorou C, Mankinen P, Nevalainen E, Price M. Faster Access to Innovative Therapies with Risk-Sharing Agreements - Cancer Medication Reimbursement Decisions from January 2012 to November 2021 in Finland. Value in Health, Volume 25, Issue 6, S1 (June 2022).
Ihalmo P, Väätäinen S, Soini E, Nevalainen E, Vandorou C, Mankinen P, Price M. Life-Years Gained with Conditional Reimbursement Access to Innovative Oncological and Hematological Medicines in Finland. Value in Health, Volume 25, Issue 6, S1 (June 2022).
Sosiaali- ja terveysministeriö 2023. Lääkehoidon ohjauksen kehittäminen: Selvityshenkilön raportti (Sinikka Rajaniemi). Saatavilla: https://stm.fi/documents/1271139/2013549/Selvitys+SR+15.1.23_final.pdf/000f9c8b-159b-5c32-5874-4c204a9c610f/Selvitys+SR+15.1.23_final.pdf?t=1675761745353 (viitattu 1.3. 2023)
CP-377869 03/2023
