”Mitä vastalääkkeeksi ilmastoahdistukseen”

Kesä toisensa jälkeen havaitsemme enenevissä määrin liiallisen ympäristökuormituksen seurauksia mm. meri -ja järvimaisemissa. Vedet rehevöityvät, rannat muuttuvat levän vuoksi uimakelvottomiksi ja vesistöistämme löytyy uusia, sinne kuulumattomia vieraslajeja. Niin mielellämmehän näkisimme omillakin lapsillamme samat mahdollisuudet luoda elämän mittaisia muistoja kesien vesileikeistä, kuin mitä itsellämmekin on ollut. Kukaan meistä ei varmasti halua jättää lapsilleen tällaista perintöä.

Onneksi olemme viimein heränneet, niin yksilö, kuin yritystasoillakin siihen, että elämme planeettamme kuormituskyvyn rajoilla. Hälyttävät muutokset sekä vesistöissä, ilmastossa että eläin- ja kasvikunnassa ovat saaneet keskustelun ympäristövastuusta suorastaan roihahtamaan. On hyvä että olemme heränneet miettimään mitä pitäisi tai ei pidä tehdä, mihin itse pystyy suorasti tai epäsuorasti vaikuttamaan ja mihin mahdollisesti ei. Jopa niin paljon, että asia ahdistaa meitä.
 
Ympäristöongelmat ovat mitä suuremmissa määrin globaaleja ja sitä kautta myös ratkaisun avaimia on etsittävä kansainvälisellä yhteistyöllä. Kuitenkin merkittävä osa  ympäristökeskustelusta käydään ja ympäristöteoista tehdään kansallisesti, paikallisesti, jokainen meistä omassa arjessamme. On siis hyvä pohtia, miten kukin meistä yksilötasolla niin kotona, kuin työelämässäkin voisi pienin arkisin teoin vaikuttaa ilmastonmuutoksen hidastumiseen.

Henkilökohtaisesti onnistun välillä paremmin ja välillä huonommin. Kesämökillämme meillä on vain aurinkoenergiaa suoraan aurinkopaneeleistamme sekä kotona  lämmitykseen aurinkopaneelit ja maalämpö. Ruoissa suosin lähiruokaa ja ekologisia vaihtoehtoja, pakkauksissa paperipusseja. Kulkisin mieluiten julkisilla, mutta meilläpäin niitä ei ole saatavilla. Talvisin mieleni tekee kuitenkin  lentää lämpimään ja muualle maailmaan. Mutta punnitsen kuitenkin vaihtoehtoja ja pienin askelin parannan tapaani toimia. Haluan tehdä tietoisia parempia valintoja, mutta en konsanaan ahdistua.

Edustamani lääketeollisuus ei ole tähän asti ollut kovinkaan aktiivinen ympäristökeskustelija Suomessa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö lääkeala tuntisi ja kantaisi ympäristövastuutaan. Alamme suurista ympäristövastuuteoista useimmat vain tapahtuvat maailmalla, eivätkä useinkaan kantaudu luontevaksi osaksi suomalaista keskustelua. 

Meillä AstraZenecalla vastuuajattelu lähtee siitä, että koko toimintamme lähtökohtana on vastuu ihmisestä ja terveyden edistämisestä. Esimerkiksi kehittämällä eri lääkkeitä ja rokotteita vähennämme tautien leviämistä ja sitä kautta kannamme vastuuta myös ympäristöstämme. Globaalisti olemme tarttuneet toiminnassamme ympäristöasioihin laajalti  ja olemmekin yksi kuudesta yrityksestä, joka on saanut yritysten ympäristövaikutuksia tutkivan non profit -yhtiön CDP:n tupla A -statuksen ilmaston ja vesistöjen huomioimisesta toiminnassaan. AstraZenecalle tämä tunnustus annettiin nyt 2019 jo kolmatta vuotta peräkkäin. Olemme myös kärkisijoilla Dow Jones Sustainability Indeksillä sekä mukana Global 100 – listalla, jossa listataan maailman kestävän kehityksen edelläkävijöitä. 

Pienemmässä mittakaavassa ja paikallisesti moni meistä lääkeyhtiöistä on ottanut ympäristövastuun osaksi arkisia tekojamme. Olen ylpeä siitä, että työvuoden aikana meidän henkilöstömme on monipuolisesti tarttunut mahdollisuuksiin tehdä pieniä, mutta merkittäviä vastuutekoja. Muun muassa olemme työaikana rakentaneet hyönteishotelleja, pitäneet roskienkeruutalkoita, tavanneet vanhuksia ja virkanneet keskosille turvalonkeroita. AstraZenecan väki lajittelee jätteet, työskentelee mahdollisimman ”mobiilisti”, eli sieltä, missä kulloinkin on järkevintä työskennellä käyttämättä turhaa aikaa ja autoa työmatkoihin. Autovalikoimassamme olemme siirtyneet vain hybridiautojen käyttöönottoon. Toimistollamme käytämme vain vihreää sähköä. 

Olemme myös pienin askelin mukana edistämässä suomalaisten tietoisuutta siitä, miten kukin meistä voi pienin terveyteen liittyvin teoin vaikuttaa ympäristömme kuormitukseen. Tutustumalla Lääkkeetön Itämeri -kampanjaan saa tietoa siitä, miksi vanhentuneet lääkkeet kannattaa viedä apteekkiin. Liian suuri osa käyttämättömistä lääkkeistä päätyy nimittäin edelleen viemäriin ja sitä kautta vesistöihimme.

Suuremmassa mittakaavassa ja osana koko suomalaista ja eurooppalaista lääketeollisuutta haluamme edistää eurooppalaista kilpailukykyä niin lääkkeiden kehitystyössä kuin valmistuksessakin. Mitä useampi lääke kehitetään tai valmistetaan Euroopassa, sitä varmempia voimme olla siitä, että kehityskaaren kaikissa vaiheissa on noudatettu tarkkoja ympäristöstandardeja. Samalla vaikutamme myös logistiikkaketjuihin ja hiilijalanjälkeemme.

Olemme mukana myös ensi viikolla SuomiAreenalla keskustelemassa aiheesta ”Mitä vastalääkkeeksi ilmastoahdistukseen” Ota ihmeessä osaa keskusteluun ja tule Porin Rantalavalle maanantaina 15.7. klo 16.45 tai osallistu virtuaalisesti somessa hashtagilla #HuomisenTerveys.